http://keskustelut.demari.fi/ fi Tue, 07 Feb 2012 11:00:30 +0000 http://bbpress.org/?v=1.0.2 q http://keskustelut.demari.fi/search.php http://keskustelut.demari.fi/topic/paakaupungin-asuntomarkkinat-asumisen-sietamaton-kalleus#post-482 Sun, 02 Oct 2011 09:57:55 +0000 Kari Karjalainen 482@http://keskustelut.demari.fi/ <p>TIEDOKSI</p> <p>Asuntoministerille lähetetty SP-Kirje </p> <p>Pääkaupungin asuntomarkkinat , asumisen sietämätön kalleus</p> <p>-</p> <p>ESPOON VUOKRALAISET ry<br /> c/o Kari Karjalainen</p> <p>Ruorimiehenkatu 1 C 33</p> <p>02320 Espoo</p> <p>Saaja</p> <p>Eduskunta</p> <p>asuntoministeri Krista Kiuru </p> <p>Pääkaupungin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle</p> <p>Helsingin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle</p> <p>Helsingin asuntopulasta ja asumisen kalleudesta uhkaa tulla paha tulppa koko Suomen talouskasvulle. Näin arvioi aiemmin ympäristöministeriön asettama työryhmä.</p> <p>Sen mukaan kenelläkään ei ole enää varaa tulla pääkaupunkiseudulle töihin. </p> <p>Vuokrasääntely</p> <p>Olisiko harkittava uudelleen palaamista vuokrasääntelyyn tai muita vastaavanlaisia keinoja vuokrien nousun hillitsemiseksi?</p> <p>Vuokrat ovat aravassa lähellä 13 € m2/kk ja jopa yli 17 € m2/kk vapailla markkinoilla pääkaupunkiseudulla.</p> <p>Tulevan Uuden Hallituksen on selvitettävä erilaisia vaihtoehtoja vuokrien nousun taittamiseksi. </p> <p>Ennen kuin tällaiset päätökset valmistuvat, on toteutettava väliaikainen vuokrasulku, joka estäisi keinottelun ja vuokrien ennakoivan korottamisen.</p> <p>Vuokrasulku on toteutettava välittömästi.</p> <p>Vuokrasulun tulisi koskea kaikkia voimassa olevia vuokrasuhteita ja myös niitä tapauksia, joissa asukas vaihtuu asunnon ollessa edelleen vuokrakäytössä, koska muuten vuokranantajat</p> <p>voivat kiertää vuokrasulkua irtisanomalla entisen asukkaan. Koska aravavuokratalojen vuokrat ovat käytännössä säädeltyjä ja koska niissä vuokrien nousu on ollut hillitympää, ei ole perusteltua ulottaa vuokrasulkua niihin. Kuitenkin jatkovalmistelussa olisi selvitettävä myös aravavuokrien määräytymiseen liittyvät ongelmat, vuokrien korotukset</p> <p>Voisit puhua myös asumisen kalleudesta, vuokralaisten maksukyvystä maksaa vuokransa. Monet vuorotyötä tekevistä ovat pienituloisia, juuri niitä jotka asuvat vuokra-asunnoissa</p> <p>ja jotka yrittävät selviytyä arjen pyörityksestä pienellä palkallaan.</p> <p>Asumisen sietämätön kalleus</p> <p>1960-luvun puolivälissä kulutuksesta käytettiin asumiseen noin 20 prosenttia. Tällä hetkellä osuus liikkuu jopa yli 33 prosentin tuntumassa.</p> <p>Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen rahareikä. </p> <p>Asumisen hinnan jo pitkän aikaa jatkuneeseen kallistumiseen vaikuttaa moni tekijä.</p> <p>Mieleeni tulee ainakin asuntojen koon kasvu sekä varustelutason parantumien, kaavoitus, rakennusmääräysten tiukkuus, rakennusvirheet ja huono suunnittelu,</p> <p>muuttoliike ja väestön ikääntyminen, monia muita maita kovemmat työvoimakustannukset sekä energian hinta. Myös pankkien luotonantoperiaatteilla on vaikutuksensa.</p> <p>Näiden selvien tekijöiden ohella ei voi poissulkea sitä, että asuntotuotannon kysynnän ja tarjonnan jatkuvan epätasapainon taustalla on myös muita tekijöitä.</p> <p>Vertailun vuoksi voi todeta, että elintarvikkeisiin kulutuksesta ohjautuu nykyisin enää reilut 11 prosenttia</p> <p>Espoo 2011-09-28</p> <p>Ystävällisin terveisin</p> <p>Kari KARJALAINEN<br /> puhelin 040 558 1193<br /> <a href="mailto:k.karjalainen@kolumbus.fi">k.karjalainen@kolumbus.fi</a><br /> <a href="http://www.kolumbus.fi/karjalainen.kari" rel="nofollow">http://www.kolumbus.fi/karjalainen.kari</a></p> <p>-</p> <p>Espoon Vuokralaiset ry</p> <p><a href="http://www.esvry.com/" rel="nofollow">http://www.esvry.com/</a> </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/espoon-valtuuston-kokoukset-on-ehdotettu-etta-puheenvuorot-lyhennettaisiin-5-mi#post-481 Fri, 05 Aug 2011 11:25:21 +0000 Kari Karjalainen 481@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Espoon Valtuusto<br /> Espoon Valtuuston kokoukset<br /> on ehdotettu että puheenvuorot lyhennettäisiin 5 minuutista 3 minuuttiin tehostaisi valtuuston työskentelyä ja päättämistä ja tekisi kokouksista mielekkäämpiä ja mielenkiintoisempia.<br /> KORKEIN HALLINTO OIKEUS, RATKAISUT LYHYESTI v. 2004<br /> 02.03.2004/433<br /> Antopäivä 2.3.2004<br /> Taltionumero 433<br /> Diaarinumero 929/1/03<br /> Kunnallisasia - Valtuuston työjärjestys - Puheoikeuden rajoittaminen – Perustuslaki Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Kuntalakiin 1.2.2002 annetulla lailla (81/2002) lisätyn 15 a §:n 3 momentin mukaan valtuuston työjärjestyksessä tai muussa johtosäännössä voidaan antaa kokouksen kulun turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa. Kunnanvaltuuston päätös, jolla oli hyväksytty valtuuston työjärjestyksen muutos siten, että kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää 10 minuuttia ja muu puheenvuoro 5 minuuttia, ei ollut lainvastainen.<br /> -<br /> Itse en näe puheoikeuden rajaamista hyvänä joka asiayhteydessä.<br /> On kysymys valtuuston uskottavuudesta...</p> <p>5.elokuuta 2011 </p> <p>Kari Karjalainen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sosialidemokratian-suunta#post-480 Fri, 15 Jul 2011 21:43:55 +0000 AriKarkkainen 480@http://keskustelut.demari.fi/ <p><a href="http://asikkalandemarit.fi/toiminta/" rel="nofollow">http://asikkalandemarit.fi/toiminta/</a> </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sosialidemokratian-suunta#post-479 Fri, 15 Jul 2011 21:42:30 +0000 AriKarkkainen 479@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Asikkalan Sosialidemokraatit ry on käynnistänyt strategian luomisen vuosille 2012-2017. Olemme pitäneet kaksi keskustelutilaisuutta aiheella: “Sosialidemokraattien tavoitteet Asikkalassa 2012-2017″. Lisäksi olemme aloittaneet nettiprojektin ja olemme saaneet omat nettisivut, Facebooksivun ja Twittersivun.</p> <p><a href="http://www.asikkalandemarit.fi" rel="nofollow">http://www.asikkalandemarit.fi</a> </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/leipajonot#post-478 Sat, 14 May 2011 20:03:07 +0000 heikki6002 478@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Kysypä sitä, mutta keltä!<br /> Ikävä sanoa, mutta minun mielestäni tämä vähäosaisten alasajo alkoi jo sinipunan aikaan.<br /> Pelolla oottelen uuden porvarihallituksen, jossa mukana demarit, toimenpiteitä.<br /> Valitettavasti asia taitaa olla niin, että kansanedustajan / ministerin istuessa mustan auton takapenkillä, ei pienen maan matosen asia muistu mieleen.</p> <p>Me tulemme maksamaan etelä-euroopan velkoja miljardeja? Vai miten käy?<br /> Miten käy meidän omien köyhiemme? </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sadomasokismia#post-477 Sat, 14 May 2011 19:01:25 +0000 heikki6002 477@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Kaleva-sanomalehti, lauantaina 14.5.2011, pääkirjoitussivun pilapiirros Jari:<br /> kuvassa lehtiotsikko: Sadomasokismi ei ole enää sairaus. Kuvassa Jyrki (kok) vetää perässään Juttaa talutusnuorassa (sdp) ja teksti "Vie sinä...minä vikisen".</p> <p>Siinäkö koko kuva tulevasta sosialidemokratiasta, vaikkakin porvarilehden sanomana.</p> <p>Mitä tekemistä demareilla on tässä suunnitellussa hallituksessa (kok, sdp, vihr, kd, rkp))</p> <p>Eivätkö demarit ole jo riittävästi kurittaneet vähäosaisia ja pienituloisia?</p> <p>En alkuunkaan usko, että tuolla hallituspohjalla voisi olla mitään hyvää kuin hyvätuloisille ja muille kultalusikka suussa syntyneille!!! </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/leipajonot#post-476 Sat, 14 May 2011 14:55:46 +0000 Kari Karjalainen 476@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Leipäjonot<br /> Miksei asialle edelleenkään tehdä mitään. Tuntuu siltä että demokratia toimii Suomessa vain vaalien aikaan! Seurakunnissa on huomattu, että myös eläkeläiset hakevat seurakunnilta ruoka-apua. Eläkeläisten varat eivät aina riitä edes elintärkeiden lääkkeiden, kuten sydän- ja diabeteslääkkeiden ostoon. Kolmannen sektorin toimijoiden tarjoama ruoka-apu paikkaa virallisen järjestelmän aukkoja ja toimii viimesijaisena apuna yksilöiden vaikeissa tilanteissa.<br /> Lapsiperheiden köyhyys on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta.<br /> Kelan tutkimuksien mukaan sadattuhannet suomalaislapset elävät köyhyydessä.<br /> Suomi saa EU:lta elintarvikeapua 5,7 miljoonan euron arvosta, EU-komissio kertoi.<br /> Viime vuonna seurakunnat jakoivat yli 100 000 EU:n rahoittamaa ruokakassia. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/tasa-arvoista-asuntopolitiikkaa#post-475 Thu, 31 Mar 2011 10:34:03 +0000 Kari Karjalainen 475@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Tasa-arvoista asuntopolitiikkaa</p> <p>Espoon vuokralaiset ry </p> <p>Vuosikokous </p> <p>esittää, että Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan vuosille 2011–2015 kirjataan tavoitteeksi vuokra-asumisen saattaminen verotuksessa samalle viivalle omistusasumisen kanssa.<br /> Tasa-arvoisen asuntopolitiikan toteuttaminen edellyttää, että yhteiskunnan asumiseen kohdistama tuki suunnataan siten, että tuki on sama niin vuokra- kuin omistusasumisessakin.</p> <p>Nykyisellään asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus on rajoittamaton oikeus. Sama henkilö voi useamman kerran elämässään saada tämän edun tuloista tai tarpeista riippumatta. Järjestelmä on yhteiskunnalle selkeästi kalliimpi kuin vain pienituloisten asumiskuluihin tarkoitettu asumistukijärjestelmä. Asumiseen kohdistuvaa verotusta pitää järkiperäistää.</p> <p>esitämme asuntolainojen korkoihin 3,4 %:n omavastuuosuutta, kuten valtion lainoittamien korkotuettujen vuokra-asuntojen kohdalla nykyisin on. </p> <p>Asuntolainojen korkovähennyksellä on asuntojen hintoja nostava vaikutus. Pitkällä aikavälillä asuntolainojen korkovähennys voitaisiin siirtymäajan jälkeen poistaa kokonaan. Tämän seurauksena asumiskustannukset laskisivat, joka hyödyttäisi niin vuokralaisia kuin omistusasujiakin. Valtio voisi suunnata korkovähennyksen poistamisen seurauksena säästyvät huomattavat varat uudelleen kaikille asunnoille kompensoimaan kohoavia energiakustannuksia.</p> <p>Espoon valtuuston päätös siirtää kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön hoitamat asukasvalinta- ja vuokraustehtävät Espoon-kruunu Oy:lle<br /> Nyt tästä päätöksestä tulee vuokralaisille lisäkulu, kun on tiedossa, että sähkön, lämmön ja lisähenkilöstön kulut nousevat reippaasti, tämän joutuvat maksamaan asukkaat (Vuokralaiset.)<br /> Asuntopalveluyksikön siirtymä, Kustannusvaikutus on satojatuhansia euroja.</p> <p>Espoossa 2011-03-29</p> <p>Kokouksen psta</p> <p>Kari Karjalainen, puheenjohtaja </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/energiaverojen-korotusten-vaikutukset-asumiskustannuksiin-selvitettava#post-474 Wed, 23 Mar 2011 10:41:18 +0000 Kari Karjalainen 474@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Energiaverojen korotuskaavailut ja ennen kaikkea niiden vaikutukset asumiskustannuksiin on selvitettävä tarkkaan, ennen kuin niistä tehdään päätöksiä.</p> <p>Tämä asia olisi tarpeellista ottaa omaksi kohdakseen seuraavaan hallitusohjelmaan,verotuksen taso vaikuttaa välittömästi energian hintaan.</p> <p>Esimerkiksi nyt vuoden aikana tapahtuneessa sähkön hintakehityksessä verojen korotukset olivat selvästi suurin yksittäinen tekijä.</p> <p>Ympäristöolosuhteista johtuen suomalaiset kotitaloudet käyttävät sähköä lähes kolme kertaa niin paljon kuin Euroopan kansalaiset keskimäärin.</p> <p>Tämä tarkoittaa samalla sitä, että meistä jokainen maksaa jo nyt sähköveroja moninkertaisesti sen määrän kuin muut EU-kansalaiset keskimäärin. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/pirtu-pekkarisen-bensasekoilu#post-473 Wed, 16 Mar 2011 09:27:56 +0000 Ville jkl 473@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Liitän oheen linkin yhteenvedosta jo vuodelta 2005, jossa on selvitellään tätä "biopolttoaineiden" järkevyyttä; <a href="http://www.news.cornell.edu/stories/july05/ethanol.toocostly.ssl.html" rel="nofollow">http://www.news.cornell.edu/stories/july05/ethanol.toocostly.ssl.html</a><br /> Taitaa olla Maurin ja Annin salkussa lihomassa polttoainejalostusfirmojen osakkeita. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/tyokyvyttomien-elakesyoksy#post-472 Sat, 12 Mar 2011 18:52:15 +0000 eero erola 472@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Puhutaan paljon eläkkeiden ns taitetusta indeksistä ja sen vaikutuksista eläkkeiden määrään. On osoitettavissa, että tuo yksittäinen toimenpide on syönyt ostovoimaa kaikissa eläkkeissä merkittävästi, jopa n 25 - 30 prosenttia. Kolmesataa euroa on tuhannen kahdensadan eläkkeessä iso aukko. Jäljelle jää 900; ei siis ihan putoa takuueläkkeelle, mutta melkein.<br /> Eläketurvakeskuksen tilastokirja kertoo korutonta kieltä siitä, miten eläkeläisten joukossa on käynyt työkyvyttömyyseläkeläisille; keskimääräinen työkyvyttömyyseläke on pudonnut systemaattisesti vanhuuseläkkeen ostovomasta vuosittain vuodesta 1997 lähtien, ja on prosentteina vanhuuseläkkeen ostovoimakehityksestä jäljessä noin 15 %. Siis vanhuuseläkeestä, jota jo "kurittaa" taitettu indeksi 30 prosentilla!<br /> Eli siis yhteensä työkyvyttömyyseläkkeen ostovoima on pudonnut 45 prosenttia!<br /> (Katsaus eläketurvaan vuonna 2009 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja<br /> 6/2010 kuvio 5 sivu 17)!<br /> Työkyvyttömyyseläkeläiset ovat yleisimmin sairastuneet työssä joko suoraan tapaturmaisesti, työperäiseen sairauteen tai stressin uhreina. He ovat työn sankareita, jotka "kaatuivat saappaat jalassa".<br /> Vuosittain uusia työkyvyttömyyseläkeläisiä tulee n 25 000 uutta tapausta, ja kaikkiaan heitä on keskuudessamme n 230 000 henkeä.<br /> Kun ihminen kesken työuran menettää kykynsä tehdä työtä, on katastrofi heti valmis: perheet, koulut, toimeentulo, asuntolainat, kaikki elämän peruskivet ovat menneet. Ainut tulevaisuuden toivo, usko 60 prosentin tasoiseen työkyvyttömyyeläkkeeseen, osoittautuu myös kuplaksi!<br /> Ihmettelen, miten SDP ja SAK ovat voineet päästää tällaisen epäoikeudenmukaisuuden syntymään. Kun ihminen on työelämässä pumpattu tyhjiin, on vähintä mitä han ansaitsee edes kohtuullinen taloudellinen korvaus, jolla voi jatkaa elämäänsä. Mutta tämäkin etu on viety.<br /> Ihmettelisin, jos tästä 230 000 väärin khdellun joukosta moni vielä uskoisi SDP:hen ja antaisi meille äänensä. Nyt on aika panna tämä asia kuntoon! Tulevan kehityksen avaimet ovat SDP;n taskussa, ei kenenkään muun. Meidän jokaisen, etunenässä puolueemme johdon, on aika lunastaa lupaukset ja pauttaa uskottavuus ja kadonnut luottamus!<br /> On hoidettava asiat niin, että taas voi ylpeydellä olla Demari! </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/pirtu-pekkarisen-bensasekoilu#post-471 Sat, 12 Mar 2011 18:30:29 +0000 eero erola 471@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Heikki, kerroit ostaneesi jo muutaman tankillisen Pekkarisen ihmebensaa, ja hyvin menee. Se on vähän kuin kepu se Pekkarisbensa: alussa kaikki näyttää olevan kunnossa, mutta se pettää hetken päästä. Alkoholi kuivattaa ja karstoittaa tiivisteet ja putket moottorissa, ja vahingot tulee esiin vasta myöhemmin. Ei se siis tehoa vie moottorista, vaan ajan kanssa koko toiminnan, jos vie. Pakko on vaan luottaa niihin tietoihin mitä eri autotehtaat antaa, jotta se bensa sopii niihin autoihin kuin mitä luvataan. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/pirtu-pekkarisen-bensasekoilu#post-470 Sat, 12 Mar 2011 08:13:30 +0000 Ville jkl 470@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Hesarissa 12.3. professori Pekka Kauppi selvitti E10 bensan todellista historiaa. Kysehän on ollut USAn maataloustuesta ja pyrkimyksestä vähentää arabiöljystä riippuvuutta. Sama idea on levinnyt EU-alueelle. Mistään päästöongelman hoitamisesta ei ole tässä ollut eikä ole kyse, toisin kuin väitetään. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/pirtu-pekkarisen-bensasekoilu#post-469 Fri, 11 Mar 2011 19:39:33 +0000 heikki6002 469@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Olempa pari tankillista tuota uutta bensaa ajellut ja toistaiseksi en ole havainnut oikeastaan mitään eroa entiseen. Kaasupolkimeen kone tuntuu tottelevan ihan entiseen tapaan ja kulutuskaan ei minusta ole ollut kummoisempi entiseen verrattuna.<br /> Oiskohan nää jutut semmoista "musta tuntuu"! </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/pirtu-pekkarisen-bensasekoilu#post-468 Fri, 11 Mar 2011 12:24:18 +0000 Ville jkl 468@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Pekkarinen ja vihreät saivat Suomen kiirehtimään etanolibensan käytön lisäämistä, ennen kun asiaa on suomalaisissa olosuhteissa tutkittu - tuskin laajemmin muuallakaan EU-ssa.<br /> Nyt saadaan hintaa vedätettyä käyttäjiltä ainakin kahdella tapaa. Hintojen piti muka laskea :D - päästöjen vähentyä XD.</p> <p>Tilanne on meidän olosuhteissamme käytännössä testattuna osoittautunut viherväitteiden peilikuvaksi. 95E10 on ongelmallinen polttoaine, sitä kuluu omassa kulkuvälineessä, johon se on valmistajan mukaan hyväksytty, 7,8 l/100 km. Aiemmin kulutus oli entisellä 95E besalla 6,4 l/100 km. Muutaman tankillisen kokeilulla olen siirtynyt 98E5 käyttäjäksi ja sillä kulutus on palautunut entisiin pienempiin lukemiin. Ajotapaa en ole muuttanut. Moottori veti selvästi laiskemmin kiihdytettäessä.<br /> Siis hintaero kuluu reilusti tuohon ylimääräiseen kulutukseen. Myös muut haittavaikutukset, kuten suuremmät kokonaispäästöt ja polttoainejärjestelmän tai moottorin ongelmat pitemmän käytön jälkeen??? Tulipa mentyä perse edellä puuhun. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/suomen-valtion-velka#post-467 Fri, 11 Mar 2011 08:26:40 +0000 Kari Karjalainen 467@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Olemmeko matkalla kohti velkaorjuutta</p> <p>Suomen valtio ottaa velkaa joka minuutti noin 25 tuhatta euroa. Yhden vuorokauden aikana se tekee 36 miljoonaa euroa lisää velkaa. Tämän alati kasvavan velan pelkkiin korkokuluihin käytettiin tänä vuonna yli kaksi miljardia euroa veronmaksajien rahoja.</p> <p>Olemme lähestymässä eduskuntavaaleja 2011.<br /> Olemme myös lähestymässä suomalaisen yhteiskunnan mahdollisesti suurinta kriisiä seuraava eduskunta joutuu tekemään tärkeitä päätöksiä siitä, mitä valtion velkaantumiselle on tehtävä.</p> <p>Valtionvelka aleni tammikuussa 2011<br /> Valtionvelka oli tammikuussa 2011 noin 72 750 miljoonaa euroa. Velka aleni kuukaudessa 2 402 miljoonalla eurolla eli 14 282 miljoonalla markalla. Edellisvuoden tammikuusta velka on kasvanut 9 294 miljoonalla eurolla eli 55 260 miljoonalla markalla. Valtionvelka oli tammikuun 2011 lopussa 72 750 miljoonaa euroa eli 432 552 miljoonaa markkaa. Velkaa asukasta kohden oli noin 13 528 euroa, 80 434 markkaa.</p> <p>Valtionvelka</p> <p>Valtionvelka on valtion kotimaasta ja ulkomailta ottama luotto. Kotimaisen velan aiheuttajina voivat olla julkisten sijoitusmenojen rahoittaminen, valtion käyttöbudjetin vapaus tai poikkeusoloissa sotamenot.</p> <p>Valtionvelka voi olla joko pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Pitkäaikaisen velan muotoina ovat tavallisesti olleet valtionoblikaatiot sekä ns. ainaiskorkolainat. Joskus otetaan käyttöön ns. pakkolaina.</p> <p>Jos kotimainen valtionvelka on suuri se voi supistaa valtion talouspoliittista liikkumatilaa, heikentää rahanarvoa ja vaikeuttaa täystyöllisyyden ylläpitoa. Ulkomainen velka voi johtaa maan köyhtymiseen, jos sitä ei käytetä maan kansantalouden tuotantokyvyn parantamiseen niin, että kansantuotoksen lisäys on suurempi kuin lainojen korot ja kuoletukset.</p> <p>Maailmanpankki on herättänyt keskustelua siitä, voiko pahasti velkaantunut valtio tehdä konkurssin.</p> <p>Jokaisella valtiolla on omat velkajärjestelynsä. Suomen valtio voi ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Valtiovarainministeriö vastaa valtion budjettitalouden velkasalkun hoidon strategisesta ohjeuksesta. Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtiovarainministeriö laatii vuosittain toimintaohjeen, jossa määritellään Valtiokonttorille valtion budjettitalouden velanhoidossa noudatettavat riskirajat ja käytettävät instrumentit.</p> <p>Suomen valtion velan kasvu on saanut osakseen kritiikkiä. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/johtajan-mielesta-suomessa-on-asenneongelma#post-466 Thu, 10 Mar 2011 08:47:45 +0000 busness 466@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Berndt Brunow: asenneongelma</p> <p>Lemminkäisen hallituksen puheenjohtaja Berndt Brunow moittii johtajia asenneongelmasta työtä kohtaan.</p> <p>Brunowin sanoo keskustelussa, että nyt tarvitaan myös piiskaa, ei vain porkkanaa.</p> <p>Brunow ihmettelee Pohjanmaalla sattunutta tapausta. Siinä pitsayrittäjä ei saanut johtajia töihin.</p> <p>Syynä oli Brunowin mielestä edelleen liian jäykät työmarkkinarakenteet. Hän sanookin, että suomalaisilla johtajilla on asenneongelma.</p> <p>Lähde: Kauppalehti 9.3.2011 15:05 </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/ay-liikkeen-demokratiasta#post-465 Tue, 08 Mar 2011 07:35:59 +0000 Emeritus 465@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Aika ajoin julkisuuteen nousee keskustelu ay-liikkeen demokratiasta. Kirkasotsaisesti otsikoidaan vaatimuksia vallan palauttamisesta jäsenille ja liittojohtajien yksinvallasta joka ei vastaa jäsenten näkemyksiä. Sivulauseessa tuodaan esiin menettelytapoja joiden ainoa tarkoitus on vähentää työntekijöiden mahdollisuuksia puuttua työnantajien mielivaltaan. Viimeisin esimerkki oli Itä-Suomen yliopiston dosentti Markku Salomaan kirjoitus. (6.3. HS)<br /> Vaikka oltaisiin yhtä mieltä siitä että ay-liikkeeseen on pesiytynyt joukko omaa asemaansa pönkittäviä pyrkyreitä ei ratkaisuna tarjottu englannin malli tuo pisaraakaan lähemmäksi ”jäsendemokratiaa” vaan siirtämällä paikallista päätöksentekovaltaa todellisuudessa työnantajille vähennetään niitäkin vähiä mahdollisuuksia mitä työntekijöillä on tänään vastustaa työpaikoilla valitettavan mielivaltaa.<br /> Vastoin dosentti Salomaan käsitystä hänen esiintuomansa esimerkit ”harvainvallasta” eivät ole niitä tyypillisiä tilanteita joissa jäsenet eivät saa ääntään kuuluviin. Tyypillinen ay-oligarkki kyllä esiintyy räyhäkkäästi mutta tositilanteessa on valmis antautumaan työnantajien palkka-ankkurin edessä eikä missään nimessä ole halukas keikuttamaan venettä oman asemansa tappioksi.<br /> Olisi mielenkiintoista kuulla miten Salomaan mielestä nujerruttu ay-liike paremmin edustaisi ”jäsenten” mielipiteitä irtisanomis- tai lomautustilanteissa tai yritysjohdon muhkeiden palkkioiden ja kultaisten kädenpuristusten mädännyttämässä ”paremminvointiyhteiskunnassa”.<br /> Käsitykseni on, että todellisen päätösvallan, jonka lisäämistä ehdottomasti kannatan, tuominen lähemmäksi jäseniä lisäisi ay-liikkeen radikalismia, ei sitä vähentäisi.<br /> Dosentti Salomaa ei sanallakaan puutu työelämän todelliseen mätäpaiseeseen: Sopimusyhteiskunnassa työntekijä ja työnantaja solmivat hiljaisen sopimuksen siitä, että molemmat pyrkivät tekemään parhaansa yrityksen ja ympäröivän yhteiskunnan hyväksi ja palkkioksi yritys sai kohtuullisen voiton ja työntekijä palkkansa, sekä sopimuksen osaltaan täyttäessään, myös turvallisuutta elämäänsä tulevaisuuden suhteen.<br /> Tänään tämä hiljainen sopiminen on siirtynyt historiaan. Yrityksissä kvartaalivoiton näyttö, muhkeat palkkiot sijoittajille ja yritysjohtajille ja piittaamattomuus yrityksen muista sidosryhmistä jos näiden etu millään tavalla käy omistajan nopeiden voittojen kuittaamisen intressiä vastaan ovat surullista arkipäivää. ”Sijoittamisen täytyy aina kannattaa” fraasi on todellisuudessa ohittanut poliittisen oikeiston jankuttaman ”työnteon täytyy aina kannattaa” fraasin.<br /> Työntekijöiden pienenkin puolustautumismahdollisuuden poistamisen sijaan kysyisin mieluummin tarvitaanko ay-liikkeessä omaa ”perussuomalaisuutta” (vaikken sitä poliittisena liikkeenä kannatakaan ) edes vähän säikäyttämään Elinkeinoelämän Keskusliiton (tai todellisuudessa Teknologiateollisuuden) poikia ja tyttöjä hereille siitä vaikkakin vielä teoreettisesta mahdollisuudesta että kvartaaliyhteiskuntaan voitaisiin saada työntekijöiden yhteistyön kautta edes hitunen todellista demokratiaa.</p> <p>Matti Ahtiainen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/vihreiden-neuvostoliitto#post-464 Mon, 07 Mar 2011 16:17:49 +0000 saarj-cg 464@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Mielestäni vihreät alkaa olla vakava uhka Suomalaiselle yhteiskunnalle,jos katsotaan vihreitten erilaisia veroehdotuksia yhteiskunnalle, en voi tulla muuhun tulokseen.<br /> Vihreitten verolla tappolinja jos saa jatkua se kertoo siitä, että suomalainen ihminen alkaa nääntymään verotaakan alle, samoin käy suomalaiselle teollisuudelle, koska sen kilpailuetu vaarantuu, kilpailijamaiden toisenlaisen verokohtelun sijaan,mielestäni ilmaston suojelun periaatteet pitää pitää jokaisen kirkkaana mielessä ja välttää turhaa ilmastokuormaa.<br /> EU:n taholla aikoinaan tehty päästökauppa on mielestäni eräs hölmöyden huippu,tässäkin asiassa Suomalainen teollisuus on saanut maksaakseen maltaita ja sitäkautta tavallinen kuluttaja, muut maat savustaa ympärillä niin paljon kuin mahdsollista, mutta suomalainen paukuttaa henkseleitä ja sanoo me ei saastuteta, mutta saasteet vain ei tunne valtakuntien rajoja.<br /> Aikoinaan äärivasemmisto oli elikeinoelämän uhka, mutta tänään se on vihreäksi itseään kutsuva kansanliike (tai puolue),ydinvoimaa on kovasti lisätty vihreitten aikana,on paradoksaalista kuinka vihreät hurskastelee sillä,että me vastustimme ydinvoiman lisärakentamista, mutta istuu samassa hallituksessa joka päätti lisärakentamisesta, näin ne omat periaatteet syödään kun saa olla hallituksessa.?<br /> Energiaveron korotus on myrkkyä Suomalaisille riippumatta siitä mistä asiaa katsotaan, hallitukselta veronkorotus oli täysin vastuutonta, ja tämä kustannuksen korotus oli täysin kotitekoinen.? </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sosialidemokratian-haasteet#post-463 Sun, 06 Mar 2011 14:39:58 +0000 Leonardo da Verde 463@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Erinomainen, pohdiskeleva ja haastavakin kirjoitus; muuttuneet olot vaativat arvoperinteemme hahmottamista kuvaamissasi uusissa olosuhteissa. Olen muutamassa bogikirjoituksessani omasta puolestani esittänyt mielestäni tärkeitä uudistuksia, joihin sosialidemokratian tulisi antaa vastaus. Kysymys on osallisuudesta ja osallistamisesta ja tämän, demokratian kannalta tärkeän ulottuvuuden uudesta ohjelmoinnista samantapaisella resurssoinnilla kuin mitä nyt laitetaan tiestön rakentamiseen ja kunnostamiseen. Teknisesti pitkälle kehittynyt maailma tarvitsee myös uudenlaisen näkökulman työhön; sen vapauttaminen ja siihen liittyvien yksilön oikeuksien vahvistaminen erityisesti immateriaalin tuotannon alueella on yksi tärkeimmistä haasteistamme. Sosialidemokratian on jännitettävä aatteelliset voimansa jotta demokratia ja levollinen, pelkistävä tietoisuus voisi elämäntapana saada sellaista hegemonista voimaa, jota yhteisen hyvinvoinnin ylläpitäminen välttämättä edellyttää. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/missa-mennaan#post-462 Sat, 05 Mar 2011 07:50:36 +0000 Taistopoika 462@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Ehdotus on radikaali, mutta miettimisen väärti. Pitää muistaa, että sosialidemokraattisen liikkeen alkuaikoina suurena voimanlähteenä olivat pienyrittäjät, suutarit, räätälit ja vastaavat. Raja pienyrittäjän ja palkansaajan välillä on monissa tapauksissa häilyvä. Tämä asia on vuosikymmenien ajan ollut vailla avointa keskustelua. Yrtittäjyys on monopolisoitu porvaristolle, nykyisin lähinnä kokoomukselle. Kun seuraa niitä yrityksiä, jotka ovat syntyneet/synnytetty suurten yritysten marginaaliin, kun on ulkoistettu erilaisia tehtäviä "Ydintoiminnan" putsaamiseksi ja sen nimissä. Tänä päivänä tuhansia yrittäjiä norkoilee tuolla marginaalissa, josko jotain hommia tippuisi taas tälle viikolle. </p> <p>Esimerkiksi korjaustoiminnassa. He ovat vuokranneet entisen työtilan ja ostaneet koneet ja työkalut. Se päivystysaika, joka hyvin toimivan tehtaan aikana jäi korjausmiehille, on nyt yrittäjän omalla riskillä. Äkkinäiset remontit jokaisena vuorokauden aikana tehdään niin kuin ennenkin, mutta nyt tuntilaskutuksena. Maksu päättyy kun homma on tehty. Vuokra ja työnantajamaksut juoksevat. Entiset omat korjausmiehet ovat orjia, yrittäjän nimisiä tosin. Jos tuntilaskutus nousee yli ulkopuolelta saatavan, ehkä virolaisen taikka puolalaisen työvoiman, saa sen tuntea sivusta katsojana. Tässä on kysymys todellisesta riistosta ja proletariaatista. Nyt pitäisi todella ammattiyhdistysliikkeen ja koko työväenliikkeen huomioida tämä joukko PK-yrittäjiä. Se on yllättävän suuri porukka, joka elää kaikkien oikeuksien ulkopuolella, eivätkä kehtaa vielä ottaa itse aloitetta käsiinsä. Lähtiväthän he manipoluituina "vuolemaan kultaa" itsenäisinä yrittäjinä. Käsitykseni mukaan tämä kehitys ohjattiin TT:stä. Aloitetaan keskustelu tästä. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/missa-mennaan#post-461 Sat, 05 Mar 2011 06:40:30 +0000 taavi 461@http://keskustelut.demari.fi/ <p>-ajattelun,ajatusmaailman muuttaminen tätäpäivää koskevaksi,unohdetaan<br /> hyvät ajat,eletään tätäpäivää,tässä ja nyt.<br /> -eletään tulojen mukaan<br /> -kulutetaan tulojen mukaan<br /> -pidetään kiinni työsuhteista<br /> -joustetaan elinolosuhteiden vaatimuksista(turhakkeet pois).</p> <p>Työpaikka,työsuhde luo paremmat edellytykset toimeentuloon<br /> kuin työttömyys.<br /> Palkkavaatimuksissa työntekijän täytyy muistaa,että TYÖNANTAJA rypee<br /> samanlaisissa ongelmissa kuin työntekijä.Eteentulevat maksut on maksettava,<br /> mistä rahat?<br /> Nyt,jos koskaan,täytyy AY-liikkeen kompensoida tilanne ja lähteä<br /> ennakkoluulottamasti tukemaan PK-yrityksiä takamaan yritysten<br /> työntekijöiden työllisyys.</p> <p>Ehdotus on radikaali,mutta neuvottelemalla asiat hoituu. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/seuraava-hallitus-ei-kelpaa-kenellekkkaan#post-460 Mon, 28 Feb 2011 08:21:09 +0000 Risto Rantanen 460@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Tähän mennessä sanottua<br /> Kokoomus ei mene hallitukseen, jos se nostaa työn verotusta. Sosiaalidemokraatit eivät mene hallitukseen, jos se nostaa eläkeikää. Persut eivät mene hallitukseen, jos se takailee hunsvottimaiden lainoja. Vihreät eivät mene seuraavaan hallitukseen, jos Persut siihen menee.<br /> Tähän mennessä näyttää mahdolliselta ainoastaan Keskustapuolueen vähemmistöhallitus. Parasta Suomelle olisi, että ministerit seuraavaan hallitukseen arvotaan.<br /> Risto Rantanen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sosialidemokratian-haasteet#post-459 Sat, 26 Feb 2011 14:59:24 +0000 Veikko Rntil 459@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Sosialidemokratian haasteet</p> <p>Sosialidemokratian kultakausi</p> <p>Sosialidemokratia on ollut johtava poliittinen kansanliike Suomessa. Sen kannatusosuus on pudonnut 1960-luvun suuruuden ajoista. Suomalainen kansanterveysjärjestelmä ja sosiaaliturva on rakennettu, tulonjakoa tasoitettu ja työnantajavaltaa rajoitettu, aloitettiin keskustelu taloudellisesta demokratiasta, luotiin peruskoulu, avattiin korkeammat opinnot kansalle, investoitiin suomalaiseen teollisuuteen, aloitettiin ympäristön suojelu, luotiin työpaikkoja ja syntyi hyvinvointia.</p> <p>Liberalistinen murros ja poliittinen hämmennys</p> <p> 1980-luvulta lähtien Suomeenkiin tuli uusi talousoppi, jonka mukaan markkinat ovat viisaampia kuin ihmiset. Rahan mahti on alkanut kasvaa. Paluu luokkayhteiskuntaan näyttää todelliselta. Työväenliikkeen toiminta on häviämässä osin sen omien virheidensä johdosta. Liberaalikapitalismin synnyttämien muutosten vaikutus järjestöväen ja kannattajien itsetuntoon on ollut kalvava. Tämä kehityksen tutkimuksellinen käsittely ja yhteinen poliittinen keskustelu on ollut olematonta. Puolueen reaktiot kannatuksen heikentymiseen on tempoilua populismin esiin nostamien kysymysten aallokossa. </p> <p>Syiden tarkastelu laajemmin kuin vaalikampanjan onnistumisen tai epäonnistumisen suhteen on jäänyt tekemättä. Useimmin tarjottu syy on ollut, että emme ole saaneet viestiämme perille. Siihen se sitten pysähtyykin. Vaalien alla ollaan varovaisia sen suhteen, ettei saisi puhua puolueelle varauksellisista asioista, koska silloin äänestäjätkin ne huomaavat ja karkottuvat pois. Näin näyttää ajattelevan osa demareista, jotka ovat alkaneet haastamaan galluppien tuloksia sillä väitteellä, että niihin sisältyy manipulaatiota. Suomessa niiden ennustevoima on ollut kuitenkin varsin riittävä todelliseen huolestumiseen kannatuksen heikkenemisestä.</p> <p>Syytöksistä itsekritiikkiin</p> <p>Sosialidemokratian on osoitettava rehellisyyttä ja avoimuutta kannattajien edessä ja kanssa. Sen tulee käsitellä avoimesti niin niitä yhteiskunnallisia syitä kuin puolueen omia toimia ja päätöksiä, joilla on ajateltu olevan yhteyttä kannatukseen tai sen laskuun. Mikä on sellainen kansanliike, joka pyrkii pimittämään vaikeiden asioiden keskustelua kannattajiltaan. Jos ja kun kannatuksen ehtymisessä on kysymys laajojen tekijöiden vaikutuksesta, ei ole oletettavissa että käänne voi olla nopea. Kansanedustajien uskottavuuden kriisiydyttyä vaalirahasekoilussa, pitäisi sosialidemokratian kansanliikeluonnetta puolustavien erityisesti korostaa avoimuutta.</p> <p>Tulevien vaalien suhteen on tärkeää, että ehdokkaiden arvioinnissa on mukana se, miten he ymmärtävät tämän ongelman sekä millaista vastausta ja toimintalinjaa he edustavat puolueen kehittämisen suhteen vaalien jälkeenkin. Suurimmat selittäjät löytyvät yhteiskunnallisista muutoksista. Niiden suhteen tarvitaan etsintää, tutkimusta, keskustelua ja rohkeita hankkeita, jotta puolue voi löytää uuden suhtautumisen taloutta ja politiikkaa myllertäneisiin voimiin ja tapahtumiin. Tarvitaan myös omien toimien arviointia. Kun kannattajien epäluottamus tai ainakin uskottavuuden puute on näinkin laajaa, ei sen asian tilan paraneminen peittelemällä parane. Hehän tietävät jo jotain mikä heidän uskoaan on kalvanut. Tähän keskusteluun heidän kanssaan näistä epäilyä synnyttävistä asioista pitäisi päästä.</p> <p>Miten tähän on tultu?<br /> Monet yhteiskunnalliset ja väestölliset kehityspiirteet ovat melko suoraviivaisesti syöneet sosialidemokratian kannatuspohjaa. Globalisaation aiheuttaman elinkeino- ja ammattirakenteen muutos on ollut yksi suurimpia syitä. Puolueiden asema on heikentynyt ja palkansaajien elämäntilanteen epävarmuus on lisääntynyt. Toisaalta elintason nousu ja hyvinvointivaltio mahdollistaa ihmiselle aiempaa enemmän yksilöllistä valinnanvaraa elämässä. Tämä taas on heikentänyt yhteisollisyyden merkitystä ihmisten elämässä. Se on tuottanut uutta ja vaihtelevaa poliittista käyttäytymistä. </p> <p>Tähänastinen tarkastelu kaipaa joitakin lisänäkökohtia. Se miten puolueen pyrkimykset ovat vastanneet tai vastaavat kannattajien tarpeisiin ja odotuksiin sekä yhteiskunnallisen kehityksen haasteisiin, on jäänyt pienemmälle tarkastelulle. Keskustelu ei ole tavoittanut sitä, miten sosialidemokratian tulisi hahmottaa tapahtunut, tuleva yhteiskunta- ja talouselämän kehitys. Sosialidemokratian itsetutkistelussa on tehtävä strategisia arvioita yhteiskuntamuutoksesta, globaalin finanssitalouden roolista ja sen toiminan seuraamuksista. Poliittisten puolueiden itsetutkistelussa vaikeinta on oman toimintatavan arviointi. Epäonnistumiset pyritään useimmiten selittämään ulkoa ei omasta toiminnasta käsin.</p> <p>Tehtäviä joihin on tartuttava</p> <p>Tulevissa vaaleissa on tavoiteltava keskustelua siitä, miten sosialidemokratia suhtautuu finanssivaltaan ja globalisaatioon, niiden sääntelyyn ja miten kansalaisaktiivisuutta kehitetään niiden vastavoimaksi. Kestävyysvaje ja sosiaalipolitiikan purkamispaineet kuten verotuksen kiristäminen ja kohdistaminen tulevat nousemaan teemoiksi, vaikka ehdokkaat välttelelevätkin niihin kannanottoja. EU:n velkakriisi ja yhteinen takuupolitiikka tulee sisältämään mitä suurimmat riskit. Näihin kansa ei ole päässyt toistaiseksi sanomaan mitään. Seuraava vaalikausi tulee olemaan ankeaa politiikan tekoa, niukkuuden ja jopa kurjuuden jakoa ellei uskalleta käydä kiinni eliitin etuoikeuksiin. Näiden teemojen käsittely julkisuudessa on välttelevää. Oikeudenmukaisuuden, reiluuden ja tasa-arvon kysymykset korostuvat vaalikauden politiikassa. Tällaisen politiikan edessä olisi hyvä, että puolueella on selkeytttä ja rehtiyttä omien lähtökohtiensa tunnistamisessa ja avointa tutkivaa mieltä yhteiskunnallisen muutoksen huomioon ottamisessa politiikassaan. </p> <p>Rakentaessaan suomalaista sosiaalivaltiota sosialidemokratia oli hahmottanut kokonaisuudessaan sen, minkälaista yhteiskuntaa se tavoitteli. Puolueella oli kytkentä palkkatyöväestön yhteiskuntaryhmään samoin kuin vahva arvopohjainen sitoumus tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen. Valtaosa palkansaajista identifioitui kulttuurisesti ja poliittisesti sosialidemokratiaan. Sosialidemokratia lupasi työtä, paranevaa elintasoa ja yhteiskunnallista turvaa sekä yhdessä rakentamisen ja tekemisen keskinäisyyttä. Puolueen järjestötoimintakin oli elävää. Kasvavat julkiset hyvinvointipalvelut miellettiin poliittisen toiminnan tulokseksi, mikä loi uskoa poliittiseeen osallisuuteen. Kansalaisuus ja työsuhteen etujen puolustaminen muodosti suhteellisen merkittävän osuuden ihmisten identiteetissä. Status- ja viihtymiskorosteinen elämänorientaatio ei ollut vielä ottanut yliotetta kollektiivisesta kansalaistoiminnasta.</p> <p>Kapitalismin kesytyspyrkimyksissään sosialidemokratia onnistui monella tavalla. Reaaliansiot kehittyivät ja tuloerot kapenivat tai pysyivät kurissa. Työllisyysaste oli varsin korkea ja elintaso parani. Koulutus loi ihmisille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen nousuun, toimeentuloon ja arvostukseen sekä monenlaiseen itsetoteutukseen. Ihmisten terveys parani, työelämän antamien kolhujen varalla oli turvajärjestelmät. Funktionaalinen (työn ja pääoman) tulonjako oli vakaa. Työnantajien valtaa oli rajoitettu monin järjestelyin.</p> <p>Finanssivallan loiskiehunta</p> <p>Liberaalikapitalistinen talousoppi ja syvenevä globaalisaatio loivat uuden toimintaympäristön poliittiselle toiminnalle 1990-luvulta lukien. Tähän kehitykseen ei ole reagoitu kokonaisvaltaisesti. Sosialidemokratia on osin mennyt mukaan tämän uuden talousopin sovelluksiin valtiollisella ja kunnallisella tasolla. Kun maailman uudet talousmahdit syntyivät ja alkoivat tuottaa tavaroita halpatyöllä ilman yritysten yhteiskunnallisia hyvinvointivelvoitteita, sosialidemokratialla ei ollut työpaikkojen alasajoon ohjelmallista vastausta. Vaikka maailmankaupan sääntelyperusteeksi esitettiin ns sosiaalilauseketta, jolla halpatuontia olisi voinut rajoittaa, ei siitä tullut kansainvälisen sosialidemokratian poliittista vaatimusta. Se olisi kuitenkin keino siirtää hyvinvoinnin kustannukset maailman kaupan ohjausperiaatteeksi. Vastausta yritettiin löytää kilpailukyvyn ylläpidosta, tulopolitiikasta ja palkkamaltista. Tämä linja on johtanut reaaliansiokehityksen jälkeenjäämiseen tuottavuuden kehityksestä ja myös kysynnän kasvun rajautumiseen. USA:ssa ja monessa Euroopan maassa reaaliansiot ja kotimainen kysyntä ovatkin jäätyneet tai kysyntä on kasvanut vain kotitalouksien velan avulla. Samalla funktionaallinen tulonjako on kehittynyt pääomatulojen eduksi ja muutkin tuleoerot ovat kasvaneet. </p> <p>Finanssikriisin paljastama kapitalismin uusi kehitysvaihe ei ole myöskään synnyttänyt kokoavaa arviota kapitalismin ja markkinatalouden uusista haasteista tai sen aiheuttamista ongelmista yhteiskunnalle ja palkansaajille. Finanssikriisi, taloudellinen lama, valtioiden velkakriisit ja viimeisenä kamppailu valuuttasuhteilla ovat ainutlaatuisia ilmiöitä talouden kehityksessä. Maailmantalouden epävakaus on suurta ja jatkuvaa. Kapitalismin kesytys näyttää entistä vaikeammalta. Sitä perustellumpaa olisi tehdä arvio siitä, mistä on kysymys ja mitä voi ja pitää tehdä. </p> <p>Kokonaisvaltaisen tilanteen hahmottamisen sijaan käydään päivänpoliittista eloonjäämiskamppailua kannatuksesta nousevien poliittisten voimien kanssa. Sosialidemokratian haasteena näyttää olevan populismi, johon se suhteuttaa kannanottojaan mm. maahanmuutto- ja vanhuuspoliittisin ohjelmin. Populismiinkin suhtaudutaan paikoin pintailmiönä. Sen juuret ovat kuitenkin pysyviä. Yhteiskunnan rakenteet ovat hajonneet ja ihmiset eivät löydä turvaa antavia samaistumiskohteita. Osattomuus ja voimattomuus kanavoituu ärhäkämpien ryhmien pussiin. Politiikan moraalin ongelmat ovat tässä lisämauste. Vaalitaktiikka näyttää ohittavan yhteiskuntastrategian. On kysymys siitä, pystyykö puolue tavoittamaan yhteiskunnallisen liikkeen roolin vaalipuolueen sijaan. Nyt kaivataan tiedollista ja ohjelmallista jäsennystä siitä, mitä yhteiskunnallisessa ympäristössä on tapahtumassa ja millaista politiikkaa uusien ongelmien kohtaamisessa tarvitaan. Samoin yhtä ajankohtainen on sosialidemokratian perinteinen politiikan tekotapa eli pyrkimys hahmottaa se, millaisessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa halutaan elää. Mitä arvoja tulee vaalia ja missä poliittisissa ratkaisuissa näiden tulee näkyä.</p> <p>Sosialidemokratian uudet yhteiskunnalliset kytkökset</p> <p>Erilaisiin yhteiskuntaryhmiin kytkeytyminen on puolueen kohdalla moninaista tulevaisuudessa. On välttämätöntä korvata perinteinen tukeutuminen teolliseen työväenluokkaan laajemmalla yhteiskuntaryhmien etujen huomioon ottamisella. Keskiluokan lähestymisessä on perusteltua löytää näkökulma ansioiden, omistamisen, onnistumisen ja itsetoteutuksen arvottamiseen. Keskiluokan poliittisessa huomioinnissa vaikeutena tulee olemaan sen hajanaisuus ja siihen liitetty sosiaalistaloudellinen itsekkyyspyrkimys. Toisaalta keskiluokka on hyvinvointivaltion maksaja ja siinä roolissaan hyvinkin solidaarinen. Se ei vain itse sitä aina ymmärrä ja on alkanut viime aikoina pyristellä pois tästä roolistaan. Supistuva teollinen ammattityöväestö kaivannee turvaa yhä korostetummin. Työn korostus onkin ollut esillä puolueen poliittisessa keskustelussa. Koulutuksen rooli uudelleen sijoittumisessa ja irtisanomissuojan merkitys uusin tehtäviin orientoitumisessa ovat työmarkkinakeskusteluissa mukana. Työttömien ja köyhien kohtaamisessa ei ole löytynyt sellaista ohjelmaa, joka toimisi ja saisi vastakaikua näissä ryhmissä. Nämä ryhmät toimivat kapitalismin nykykehityksen ilmapuntareina. Sosialidemokratian kannatuspohjaan luetaan mielellään aktiivisia ryhmiä.Työttömät ja syrjäytetyt eivät aina sellaisia ole. </p> <p>Eläkeläisistä on muodostunut merkittävä joukko, jonka huomioon ottaminen on tarpeen hyvinvointi- ja kannatusnäkökulmasta. Eläkeindeksin korjaaminen näyttää nousevan puolueen linjauksiin. Kannatuspohjana heitä on ajateltava ehdottomasti. Eläkevarojen käytön kansalaisvalvonta tulisi nostaa vähintään nykyisen korporatismin rinnalle. Pienyrittäjien ja eettisesti vastuullisten omistajien ja johtajien tavoittamisessa keskeistä on pienyrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen ja arvon osoittaminen. Vastaavasti yrittäjä- ja omistajaryhmältä voidaan odottaa pääoman tuottopyrkimystä laajempaa yhteiskunnallista suuntautumista. Heidän olisi suotavaa ymmärtää kehittyneen demokratian ja hyvinvointivaltion tarjoama ainutlaatuinen liiketoimintaympäristö kannatettavaksi eikä riisuttavavaksi. Kaiken kaikkiaan sosialidemokratian edustamien ihmisten kesken tulisi löytyä riitävä arvoyhtenäisyys. Paluussa luokkayhteiskuntaan kapitalismi nostaa esiin sosialidemokratian perinteisten arvojen ajankohtaisuuden.</p> <p> Hyvinvointivaltion yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi arvioida järjestelmällisesti sen suhteen, missä määrin se on pystynyt turvaamaan sosiaalista tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, mahdollisuuksien kasvua ja elämänhallintaa, sivistyksellistä kehitystä pienituloisissa, työväestössä, työttömissä, lapsiperheissä, iäkkäissä ihmisissä. Koulutuksen ja terveydenhoidon alueella on todettavissa kehityksen ohella uusien yhteiskunnallisten ongelmien synty. Koulutuksen luokkaeroja pienentävä vaikutus samoin kuin terveydenhoiden terveyseroja kaventava vaikutus näyttää jääneen osittaiseksi. </p> <p>Tulonjaon kannalta verotuksen tasaava vaikutus on jäänyt vuosia vaille huomioita. Viime aikoina on noussut esiin kysymys tasaverotuksen lisääntymisestä progressiivisen tulo- ja pääomaverotuksen sijasta. Tähän puolue on kiinnitänyt huomiota. Olennaisesti reilumpi verotuksen uusjako on haaste politiikalle.</p> <p>Eläkevarojen kansallinen hyväksikäyttö on jätetty politiikan ulkopuolelle. Pääsuuntana elinkeinoelämässä on samaan aikaan investointien teko uusille markkinoille. Elinkeino- ja teollisuuspolitikan ja valtion omistajapolitiikan aktivointi on ilmeisen tarpeellista. Työttömien ja erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä usko markkinoihin jatkuu. Realistista olisi kuitenkin käynnistää laaja yhteiskunnallisten yritysten verkko, jonka toimesta ihmisiä työllistetään. Suurella osalla työttömiä ei ole sellaista ammattipätevyyttä, joita uudet markkinat tarvitsevat. Työ kuitenkin säilyttää entiset merkityksensä kaikille. Koulutuspolitiikka ei näytä pystyvän ennakoimaan työelämän rakennemuutosta. Media-, kaupallisen ja sosiaalialan työpaikkojen kasvuun uskominen kaipaa rinnalleen syvällistä selvitystä tulevaisuuden työpaikoista ja niiden edellyttämästä koulutuksesta. Palvelujen nousu ja teollisuuden alasajo lienevät realiteetteja. Tällä ei ole kuitenkaan vielä sanottu kaikkea. Sosialidemokratia oli muutama vuosikymmen sitten johtava koulutuspoliittinen toimija. Tilausta tälle roolille on ajassa.</p> <p>Kansalaisuus nousuun</p> <p> Sosialidemokratian perusstrategia on ollut turvata korkean työllisyyden kautta ihmisten osallisuus hyvinvointiin, tasa-arvoon, kansalaisuuteen ja onnen tavoitteluun. Tässä ei ole onnistuttu globalisaation syödessä työpaikkoja ja kapitalismin suhdannevaihteluiden syventyessä. Se ei ole johtanut arvioon talousjärjestelmän epävakauden lisääntymistä ja keinoista vaikuttaa vakauden lisäämiseksi. Yksi keskusteluun noussut esitys on transaktiovero kansainvälisissä finanssioperaatioissa. Kansainvälinen finanssijärjestelmä on kuitenkin tullut yhä epävakaammaksi. Finanssijärjestelmän seurannan ja kansalaisten valveutuneisuuden kasvattaminen tähän maailmaa heiluttavaan valtajärjestelmän suhteen vaatii uudenlaista suhtautumista asiaan. Ilman kansalaisten aktiivisuutta finanssimaailman vallanpitäjät tulevat toimimaan omin päin, kaikkivaltiaan ahneuden ohjaamana. Kansalaiskasvatuksen rooli on viime vuosikymmeninä unohdettu. Ihmisten yhteiskunnallinen sivistys on jäänyt joukkotiedotuksen varaan. Kuluttajuus kulkee edellä ja kansalaisuus on yhä viimesijaisempaa. Populismin osatekijänä yhteiskunnallisen ymmärryksen ja sivistyksen puute ja vajeet näkyvät osaltaan.</p> <p>Sosialidemokratian pyrkimys on ollut turvata kaikkien osallisuus julkisiin hyvinvointipalveluihin. Tästä on osin luovuttu sillä, että on hyväksytty laaja yksityinen palvelujen tuottaminen julkisilla varoilla. Julkisten palvelujen alkuperäinen ajatus tasa-arvoisesta oikeudesta palveluihin on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sen sijaan keskeiseksi ongelmaksi on otettu palveluiden tehokkuus ja hinta. Suomen terveydenhuollon hyvän yleisen tason sisällä on suuria eriarvoisuusongelmia, joihin ei ole poliittista ohjelmaa. Keskiluokan lisääntyvä yksityisten palvelujen käyttö vie pohjaa pois julkisten palvelujen legitimiteetiltä. Nämä eivät toimi enää poliittisena viestinä tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuspyrkimyksestä. Kansa on itse purkamassa sosiaalipolitiikan universaalisuusperiaatetta valmiudellaan poistaa lapsilisät suurituloisilta. Sama rahoitustarve voitaisiin hoitaa verotuksen progression avulla.</p> <p>Ihmisten vanhuudessa kohtaamat ongelmat ovat nousseet politiikan keskiöön. Sosialidemokratia ei ole voinut kirjata poliittiseksi hyödykseen vanhuuden laajoja palveluita eikä sen paremmin täytynyt kirjata haitakseen niissä ilmeneviä laajoja ongelmia. Kunnallisella ja valtiollisella tasolla on monia pesänjakajia. Tähän kysymykseen puolueessa on paneuduttu erillisellä ohjelmalla. Sen kansalaiskäsittely on kokematta. Valtiontalouden näkökulmasta vanhuuden kysymyksiä on asetuttu tarkastelemaan julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmasta. Vanhuus nähdään julkisen talouden rasitteena. Sosiaalipoliittinen näkökulma hyvästä elämästä vanhoille ihmisille jää toiseksi tässä keskustelussa. Arvojen tuontia vanhuuden hoivan ja huollon turvaamiseksi tarvitaan. </p> <p>Sosialidemokratia on perinteisesti mielletty jonkinlaisena sosiaalipatrioottisena liikkeenä, joka on pyrkinyt hankkimaan monenlaista hyvää kansalaisille kansalaistoiminnan avulla. Tätä on edustanut hyvinvointivaltion mahdollistanut sosiaalipolitiikka universaalisuusperiaatteineen. Se ei ole ollut luokkapohjaista vaan kansakuntaista. Kansakuntainen politiikan teko on rapautunut tai se ei ainakaan jäsenny esiin viime vuosikymmenten politiikasta. Kansakuntainen politiikan teko tarvitsee kansalaisia. </p> <p>1. Ensimmäisenä haasteena on kansalaisuuden kuihtuminen. Ihmisten osallisuus ja osallistuminen on yhteiskunnallisiin asioihin vähäistä.<br /> 2. Toinen haaste on, että lisäetuja ei juuri ole tarjolla, vain entisen puolustamista<br /> 3. Kolmas haaste on uudet kansalaiset. Näiden maahantuloon on perustellusti suhtauduttu työvoimapolitiikan lähtökohdista. Mitä heiltä odotetaan kansalaisina ja mitä he voisivat antaa kansalaisyhteiskunnalle on jäänyt vähemmälle huomiolle.<br /> 4. Neljäs haaste on löytää jokin tasapainoinen suhtautumistapa eurooppalaisuuteen ja suomalaisuuteen. Samanlainen sosiaalipatrioottinen toimintatapa pitäisi sovittaa eurooppalaiseen menestyspyrkimykseen. Kansakuntaintressin puolustaminen on jännitteisessä suhteessa eurooppalaisuuden kanssa. Tarvitaan yhteistä sosiaalipolitiikkaa. Tämän sosiaalipolitiikan kohteena tulee olla elinkeino- ja yhteiskuntarakenteen muutosten sopeutumisprosessien tukeminen. Tavoiteltavaa eurooppapolitiikkaa ei sitä vastoin ole avoimien valtakirjojen antaminen EU:n hulttiojäsenvaltioille. Sosialidemokratia on onneksi ottanut varauksellisen kannan EU:n jäsenvaltioiden kesken synnytettyyn peruskirjan vastaiseen yhteisvastuun periaatteeseen. Jäsenvaltioiden luotottamisessa ja takuiden antamisessa on syntymässä Suomen kansantalouden suurimmat riskit. Millaisista yhteiskunnallisista muutoksista lieneekään kysymys silloin, kun EU:n hulttiojäsemaiden lainoja ryhdytään maksamaan myöntäjä- ja takaajamaissa. Ei tätäkään mahdollisuutta saisi jättää keskustelutta. </p> <p>Sosialidemokratia valtionhoitajana</p> <p>Sosialidemokratian luonteeseen on liitetty myös valtionhoitajuus. Se on kokonaisvastuun ottamista kaikesta ja sen mukaisia kompromisseja ja myönnytyksiä politiikassa ja kansalaisten tekemistä tietoisiksi valtion tarpeista ja samalla irrottautumista kansalaisten kuunteluvelvollisuudesta. Tällä politiikan tekotavalla on jouduttu usein selittelemään omista periaatteista tehtyjä myönnytyksiä ja siten syömään omaa kannnatuspohjaa. Huomattavin vimeaikainen kannatusta kalvava ratkaisu oli omaisuusveron poisto. Valtionhoitajuuden tarkoittaman välttämättömyyden ansiokkuus tai hyveellisys ei ole selkeästi rekisteröitynyt poliittiseksi hyödyksi harjoittajilleen.</p> <p>Sosialidemokratiaakin haittaa politiikan ja poliitikkojen arvostuksen heikentyminen. Luottamus politiiseen johtoon korjaantuu vain politiikan uudistumisella. Laaja äänestämättä jättävien ryhmä on suomalaisen politiikan erityinen haaste. Näiden ihmisten kohtaamiseen ei riitä hyvän vaalikampanjan suunnittelu. Lähestymistavan on oltava perusteellisempi. Vieraantuneisuus politiikasta koskee suuremmassa määrin työväenpuolueiden perinteistä kannattajakuntaa kuin porvarillisten puolueiden kannattajia. Puolueen järjestötoimintaa ei juuri ole. Se ei myöskään tavoita tätä ryhmää. Uusi samanlainen haaste on nuorissa. Tutkimusten mukaan ammattikoululaisten kiinnostus ja tietämys yhteiskunnallisista ja politiikan asioista on heikko, paljon parempi se ei ole myöskään lukiolaisten kohdalla. Kansalaiskasvatuksen jalkoihin jääminen kouluissa on suuri ongelma. Nuoria ei myöskään valisteta heidän koti- ja vertaispiireissään. Kansalaisuuden erilaiset merkitykset ja kehitystarpeet pitäisi nostaa esiin kokoavalla arviolla. </p> <p>Ekologisten haasteiden laajaa tuloa politiikan asialistalle voitaneen odottaa vasta ympäristökriisien syventymisen myötä ja Kiinan ja USA:n tunnustettua keskeiset ongelmat. Kansainvälisellä sosialidemokratialla voisi kuitenkin olla haastajan rooli näidenkin kysymysten esillä pitämisessä. Osaa nuorisosta näyttää kiinnostavan talouskasvun purkamisen yhteiskuntapolitiikka. Näiden uusien katsomusten kanssa olisi hyvä olla dialogissa.</p> <p>Vahva uskomme on, että kasvava poliittinen kannatus voi perustua vain kansalaisuuden uuteen nousuun ja kansalaistoiminnan aktivoitumiseen ja uskoon vaikuttaa asioihin ja politiikkaan. Kansalaistoiminta voi perustua vain aitoihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja yhdessä hahmotettuihin toimintatapoihin.</p> <p>Veikko Räntilä </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/oikeuden-jakaminen-suomessa-uudistui-#post-458 Wed, 23 Feb 2011 08:26:22 +0000 Seppo Numminen 458@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Valtakunnanoikeus alas, toteaa Kimmo Sasi. Tilalle olemme<br /> saaneet eilispäivänä Suomeen uutuuttaan hohtavan poliittisen hyvävelituomioistuimen<br /> nimeltään Eduskunnan täysistunto. Näin syntyi Suomeen uusi poliittisten tuomioitten julistusfoorumi, jolla<br /> poliitikkojen tekemät lainrikkomukset siunataan ja haudataan pois äänestäjien silmistä.<br /> Toivottavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran.</p> <p> Eduskunta ei voi kuitenkaan olla tuomioistuin. Se on lakia säätävä laitos eikä sen pidä olla lainkäytön tuomiovaltaa<br /> toteuttava taho. Kaappasiko samassa jutussa perustuslakivaliokunta poliisilta esitutkintatyökalutkin ?<br /> Vallan kolmijaon periaatetta on rikottu. Tuomio pitää antaa , kun se tehdään oikeusvaltion periaatteitten mukaan , tuomioistuimessa,<br /> olkoon nimeltään sitten; käräjä- , hovi- , korkein, tai valtakunnanoikeus.</p> <p>Suussani Matti Vanhasen todetusta esteellisyydestä annettu "tuomio" kuplii kuin kuukausi sitten avatun vissypullon jämä. Tekee mieli sylkäistä ulos.</p> <p>Olkoot vaalit tulossa meneillään tai takana, selvistä lainrikkomuksista pitää tuottaa oikeusvaltiossa<br /> muu kuin neuvostomallinen poliittinen päätös poliitikkojen käräjäkivillä. Lehmäkauppatuomio.<br /> Suomen kansalainen ja äänestäjä ymmärtää tapahtuneen politiikan arvovallan tulleen nyt myydyksi<br /> helppoheikin hintaan, ja rukkaset kaupanpäälle,<br /> oikeusvaltiolle ja sen kuolinkouristuksia poteville periaatteille.</p> <p> Uskallan arvailla että mikäli vastaava kähmintä olisi tapahtunut kaimalle, Meikäläisen Matille, olisi tuomio julistettu ehdottomana.<br /> Kyllä minä lopputuloken silti arvasin...</p> <p>Seppo Numminen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/testikeskustelu#post-457 Tue, 22 Feb 2011 19:36:40 +0000 kirsti sala-kallio 457@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Juu, minulle ainakin tuli tänään 22.2.2011, joten kiitos vain viestistä.<br /> Terveisin Kirsti </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/vangit-ja-tyottomat-eriarvoisessa-asemassa#post-456 Tue, 22 Feb 2011 13:54:04 +0000 Matilda 456@http://keskustelut.demari.fi/ <p>En ymmärrä, miksi vangilla on mahdollisuus tehdä töitä ja saada siitä kunnon palkkaa, mutta nuhteettomalle työttömälle työtä ei löydy mistään. Pitääkö tehdä rikoksia, jotta pääsisi vankilaan ja saisi madollisuuden ansaita rahaa työtä tekemällä? Vangin ei tarvitse seisoa leipäjonossa saadakseen ruokaa. Sitä vastoin työttömille leipäjonossa oleminen on tutuu juttu. Vangilla on mayös mahdollisuus käydä kuntosalissa, harvalla työttömällä on tätä mahdollisuutta.</p> <p>Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan maassamme on 100 000 yli 50-vuotiasta työtöntä ja pitkäaikaistyöttömiä yli 58 000. Miten työtön yli 50-vuotias voi työllistyä, kun TE-toimistoissa ja päättäjien keskuudessa vallitsee ikärasistinen ja epäoikeudenmukainen suhtautuminen vanhempiin työttömiin? </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/tarttis-tehra-jotain#post-455 Tue, 22 Feb 2011 09:32:56 +0000 Risto Rantanen 455@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Mitä on poliittinen sivistys</p> <p>”Sivistys on vanhemmilta sukupovilta saatu perintö siis henkinen perintö”. Kun puhutaan poliittisesta sivistyksestä, pitää mennä aina Sokrateen antamaan perintöön asti: ” Poliitikon pitää olla aineellisista vaikutteista vapaa”.<br /> Satu Telemäki kirjoittaa Al, Lukijalta 20.1.2011 ”Vaalituki on ehdokkaalle välttämätöntä. Koskaan ei kukaan ole tullut pyytämään vastapalvelusta”. Tämä teksti on poliittisesti sinisilmäistä, tai tietoista epärehellisyytta. En arvostele lainkaan Telemäkeä, koska hän puhuu niin kuin maan tapa ja niin kuin Jyrki Katainen on opettanut.<br /> Maantapa menee lain yläpuolelle niin kuin olemme nähneet poliittisissa korruptiotapaukissa käyvän. Kukaan ei koskaan pyydä vastapalvelusta, se sisältyy vaalitukeen ja tuella vaikutetaan sanattomasti sieluun.<br /> Huumeen myyjä antaa ensimmäisen pillerin yleensä ilmaiseksi pyytämättä vastapalvelusta, mutta seuraavat pillerit alkaa maksamaan.<br /> Poistaakseen vaalirahoitukseen sisältyvän luontaisen vastavuoroisuus ehdon, Suomeen on säädetty puoluetuki. Puoluetuki on vaalivuonna 1,5 kertainen. Puoluetuki on tänä vuonna ainakin 36 000 000 € siis päälle tulee vaalivuoden tuki 15 000 000 €.<br /> Puoluetuki pitää olla avointa. Kiinnostaisi kovasti tietää miten nämä miljoonat eurot jakautuvan istuvien kansanedustajien ja uusien ehdokkaiden kesken. Tämä lienee tiedossa vain puolueiden sisällä. Telemäen kannatta kysellä puolueelta, siellä on rahaa niin kuin edellä ilmenee.<br /> Porvarillinen ledistö jyrää Pirkanmaalla. Yleisesti on tiedossa, että Uurispäivä Demarin levikki Pirkanmaalla on noin 1800 kpl.<br /> Koska vaalituki on noinkin suuri, liikenisikö sieltä toimittaa Uutispäivä Demari jokaiseen Pirkanmaalaiseen kotiin ilmaiseksi kuukauden ajan ennen vaaleja? En tosin yhtään tiedä paljonko se maksaisi? Keskustelun pohjaksi, terveisin!</p> <p>Risto Rantanen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/testikeskustelu#post-454 Mon, 21 Feb 2011 08:55:14 +0000 Risto Rantanen 454@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Hei<br /> Tämä on kanssa testi, vastaa jos tämä menee johonkin </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/suomen-valtion-velka#post-453 Thu, 17 Feb 2011 07:41:51 +0000 Kari Karjalainen 453@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Valtion velka, Hallituksen esitys ensimmäiseksi lisätalousarvioksi (3.2.2011)</p> <p>Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen vuoden 2011 lisätalousarvioksi.<br /> Esityksen mukaan nettolainanoton määrä (ml. velanhallinnan erät) on yhteensä 9 012 milj. euroa eli 941 milj. euroa suurempi kuin alkuperäisessä budjetissa. Valtionvelan arvioidaan olevan 84 miljardia euroa vuoden 2011 lopussa.<br /> Hallituksen I lisätalousarvioesitys on luettavissa valtiovarainministeriön sivuilta:http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2011/lta_2011.html. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/nyt-hallitaan-rahalla#post-452 Tue, 15 Feb 2011 16:49:30 +0000 Petri Partanen 452@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Aliarvioit nimimerkkisi verran.</p> <p>Koska valtio on velkaa ulkomaille, vaikkapa sata miljardia ja vaikkapa kahdenkymmenen vuoden maksuajalla, niin;<br /> On matemaattinen mahdottomuus pitää valtion viroissa ihmisiä suuremmalla palkalla, kuin vientiteollisuuden työntekijöitä, koska viimekädessä vientiteollisuuden työntekijät/itse vientiyritys välillisillä ja välittömillä veroeuroillaan ylläpitävät koko julkista sektoria, ja ylipäätänsä viimekädessä tuovat rahavirtaa työllään MYÖS kotimaahanpäin, toivon mukaan sen sata<br /> miljardia plus hieman päälle, jotta rahaa olisi myös inflaatiota silmälläpitäen.</p> <p>Ei taida vientifirmoissa tienata suhteellisesti enää niin paljoa enempää julkiseen sektoriin verrattuna, kuin 20-30 vuotta sitten. Eikä ole enää paljoa niitä vientifirmojakaan, valtiollakaan, mikä on todella sääli.</p> <p>Näin tämä tällä talousmallilla pienen järkeni mukaan toimii. Mutta jos kaikki valtiot haluavat enemmän rahaa valtioon päin, kuin siitä poispäin, niin kuka maksaa tämän erotuksen? Kuka maksaa rahan "koron"? Näin voimme oravanpyörämäisesti palata keskustelun aloittajan kirjoituksiin siitä, kuka rahaa luo.<br /> Näitä ajatuksia on mielenkiintoista pyöritellä isossa ja pienessä mielessänsä. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/testikeskustelu#post-451 Fri, 11 Feb 2011 13:05:13 +0000 Kirsi Pelvola 451@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Hei vaan. Testaan tässä keskustelua. Vastaakohan minulle kukaan ja minneköhän tämä menee... </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/demokratiavajetta-kunnallisessa-paatoksenteossa#post-450 Thu, 10 Feb 2011 09:36:22 +0000 Unto Ruusila 450@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Niin kuin Ilari Kotimäki ansiokkaasti kirjoitti keskittämisen vaaroista ja päätösvallan siirtymisestä aluekeskuksiin ja lopulta pääkaupunkiseudulle asti, niin monesti olemme myös itse antaneet omilla päätöksillämme näin tapahtua. Näin on käynyt esimerkiksi kunnallisessa terveydenhuollossa ja sama kohtalo on kunnallisella sosiaalihuollollakin. En voi lakata vieläkään ihmettelemästä, että oman kunnan luottamusmiehet antoivat vapaaehtoisesti näin tapahtua. Tosin tietysti aina voidaan sanoa demokratian tapahtuneen, kun ratkaisu tehtiin äänestämällä. Joka tapauksessa Keuruun kaupunki luovutti 60% budjettivallastaan kahdeksan kunnan seututerveyskeskukselle, jota voidaan myös kutsua Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitokseksi. Erityisesti tämä päätös risoo senkin takia, että kunnallinen demokratia luotiin viime vuosisadan alussa työväenliikkeen tarmokkaalla ponnistuksella ja nyt siitä luovuttiin yhdellä napin painalluksella.</p> <p>Hyvän kuvan Keski-Suomen terveydenhuollon hallintohimmeleistä saa 5.2. Keskisuomalaisessa olleesta artikkelista. Siinä mm. yhtymäjohtaja Markku Puro Forssan seudun terveydenhuollosta ihmettelee erityisesti Jyväskylän seututerveyskeskusta, johon Keuruukin kuuluu. Alunperinhän terveysalueiden piti muodostua luonnollisista työssäkäyntialueista eikä mistään tilkkutäkkialueista.</p> <p>Tietysti saa heti vastaväitteitä, että kyllä se kunta vieläkin päättää sos. ja terveyspuolen asioista, kun valtuusto saa kerran vuodessa ” päätettäväkseen” seututerveyskeskuksen laskelmat ja suunnitelmat . Ja onhan siellä järjestämistoimikunnassa peräti yksi keuruulainenkin luottamushenkilö asioita puimassa. </p> <p>Mielestäni jokaisen sosialidemokraatiksi itseään kutsuvan kannattaisi olla huolissaan kehityksestä, missä demokraattinen päätösvalta etääntyy tavallisesta kansalaisesta. Olen huomannut lehtikirjoituksista, että esim. keskustalainen kuntaministeri Tölli on varoittanut em. kehityksen vaaroista. Vai liekö se vain vaalipuhetta, sillä hyvinhän me muistamme Lauri Oinosen, joka näyttävästi Suur-Keuruussa kyseenalaisti seututerveyskeskuksen, mutta ennen kuin kukko kolmasti kiekaisi, oli kuitenkin liittämässä Keuruuta siihen.</p> <p>Muutenkin toivoisin, että liikkeemme piirissä pohdittaisiin tarkemmin käsitettä demokratiavaje päätöksenteossa. Tuntuu siltä, että yksinkertaisistakin asioista tehdään tahallaan monimutkaisia varsinkin kunnan virkamiesportaassa. Puhutaan kapulakieltä, ammattislangia, vaihtoehtoisia ratkaisuja ei halutakaan esittää ja asioitten valmistelu pienessä piirissä viedään niin pitkälle, ettei niihin enää voi vaikuttaa. Tavallinen ihminen voi tuntea itsensä tyhmäksi, jos uskaltaa aukaista suunsa. Ja kun ei omassakaan yhteisössä aina puhuta vapaasti ajankohtaisista asioista, ei ole ihme, että syntyy Loilonharjuliikkeitä ja muita samankaltaisia. Ei toki huono asia sekään. Timo Soinin kannatuksen kasvun yhtenä selityksenä on mainittu, että hän osaa puhua kansan kielellä. Toivoisin meidänkin enemmän miettivän, miten saisimme ihmiset mukaan yhteisiin talkoisiin kunnallisen demokratian puolesta.</p> <p>Terveisin</p> <p>Unto Ruusila, Keuruu </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/helsingin-asuntomarkkinat-ovat-uhka-suomelle#post-449 Thu, 10 Feb 2011 08:25:08 +0000 Kari Karjalainen 449@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Helsingin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle</p> <p>Helsingin asuntopulasta ja asumisen kalleudesta uhkaa tulla paha tulppa koko Suomen talouskasvulle. Näin arvioi ympäristöministeriön asettama työryhmä.<br /> Sen mukaan kenelläkään ei ole enää varaa tulla Helsinkiin töihin.</p> <p> Työryhmä ehdottaa myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden poistamista asteittain.</p> <p>Kari KARJALAINEN </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/tyottomien-kohtelu#post-448 Mon, 07 Feb 2011 10:45:05 +0000 Matilda 448@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Joulukuun työllisyyskatsauksen mukaan yli viiskymppisiä työttömiä oli 91 400, alle 25-vuotiaita 31 800. Työministeri ja muut päättäjät ovat huolissaan ainoastaan nuorista työttömistä ja viestittävät yrityksille, että vain nuoria olisi otettava töihin. Nuoria varten on olemassa yhteiskuntatakuu. Miksi vain nuorille? Yli viiskymppisille on alkanut kertyä eläkettä vasta 23-vuotiaana. Osa heistä on ollut työttömänä myös 90-luvun lamakaudella eli eläkettä ei ole kertynyt silloinkaan. TE-toimistoissa työttömien kohtelu on ikärasistista ja epäoikeudenmukaista. Mielestäni tärkeintä olisi auttaa pitkäaikaistyöttömiä ikään katsomatta. Vanhempien työttömien kannalta tilanne on tällä hetkellä mahdoton. </p> <p>Miksi työttömiä pakotetaan ilmaiseksi työvoimaksi harjoittelija-nimikkeellä yrityksiin. Palkka on 0 euroa, eikä muitakaan työsuhteen etuja työttömille ole. Harjoittelijan taloudellinen tilanne voi pahentua entisestään, kun ns. ylläpitokorvaus ei riitä kuluihin. Harjoittelua voi kestää puolikin vuotta. Tänä aikana harjoittelija tekee aivan samaa työtä kuin yrityksen työntekijä. Ainoa hyötyjä on yritys. Mitään uutta toivoa työllistymisestä harjoittelu ei anna. Kyllä parin viikon harjoittelun pitäisi riittää. Sinä aikana jo näkee onko työtön kykenevä työhön. Sen jälkeen jatkuvan työn pitäisi olla palkallista. Silloin hyötyjänä olisi myös työtön. </p> <p>Mitä SDP on valmis tekemään yli 50-vuotiaiden työllistymisen parantamiseksi? Miten autetaan pitkäaikaistyöttömät pois lohduttomasta tilanteesta? Kymmenet tuhannet yli viiskymppiset miettivät parhaillaan, minkä puolueen ehdokasta pitäisi äänestää. Niin minäkin pohdin. </p>