http://keskustelut.demari.fi/ fi Tue, 07 Feb 2012 11:03:04 +0000 http://bbpress.org/?v=1.0.2 q http://keskustelut.demari.fi/search.php http://keskustelut.demari.fi/topic/paakaupungin-asuntomarkkinat-asumisen-sietamaton-kalleus#post-482 Sun, 02 Oct 2011 09:57:55 +0000 Kari Karjalainen 482@http://keskustelut.demari.fi/ <p>TIEDOKSI</p> <p>Asuntoministerille lähetetty SP-Kirje </p> <p>Pääkaupungin asuntomarkkinat , asumisen sietämätön kalleus</p> <p>-</p> <p>ESPOON VUOKRALAISET ry<br /> c/o Kari Karjalainen</p> <p>Ruorimiehenkatu 1 C 33</p> <p>02320 Espoo</p> <p>Saaja</p> <p>Eduskunta</p> <p>asuntoministeri Krista Kiuru </p> <p>Pääkaupungin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle</p> <p>Helsingin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle</p> <p>Helsingin asuntopulasta ja asumisen kalleudesta uhkaa tulla paha tulppa koko Suomen talouskasvulle. Näin arvioi aiemmin ympäristöministeriön asettama työryhmä.</p> <p>Sen mukaan kenelläkään ei ole enää varaa tulla pääkaupunkiseudulle töihin. </p> <p>Vuokrasääntely</p> <p>Olisiko harkittava uudelleen palaamista vuokrasääntelyyn tai muita vastaavanlaisia keinoja vuokrien nousun hillitsemiseksi?</p> <p>Vuokrat ovat aravassa lähellä 13 € m2/kk ja jopa yli 17 € m2/kk vapailla markkinoilla pääkaupunkiseudulla.</p> <p>Tulevan Uuden Hallituksen on selvitettävä erilaisia vaihtoehtoja vuokrien nousun taittamiseksi. </p> <p>Ennen kuin tällaiset päätökset valmistuvat, on toteutettava väliaikainen vuokrasulku, joka estäisi keinottelun ja vuokrien ennakoivan korottamisen.</p> <p>Vuokrasulku on toteutettava välittömästi.</p> <p>Vuokrasulun tulisi koskea kaikkia voimassa olevia vuokrasuhteita ja myös niitä tapauksia, joissa asukas vaihtuu asunnon ollessa edelleen vuokrakäytössä, koska muuten vuokranantajat</p> <p>voivat kiertää vuokrasulkua irtisanomalla entisen asukkaan. Koska aravavuokratalojen vuokrat ovat käytännössä säädeltyjä ja koska niissä vuokrien nousu on ollut hillitympää, ei ole perusteltua ulottaa vuokrasulkua niihin. Kuitenkin jatkovalmistelussa olisi selvitettävä myös aravavuokrien määräytymiseen liittyvät ongelmat, vuokrien korotukset</p> <p>Voisit puhua myös asumisen kalleudesta, vuokralaisten maksukyvystä maksaa vuokransa. Monet vuorotyötä tekevistä ovat pienituloisia, juuri niitä jotka asuvat vuokra-asunnoissa</p> <p>ja jotka yrittävät selviytyä arjen pyörityksestä pienellä palkallaan.</p> <p>Asumisen sietämätön kalleus</p> <p>1960-luvun puolivälissä kulutuksesta käytettiin asumiseen noin 20 prosenttia. Tällä hetkellä osuus liikkuu jopa yli 33 prosentin tuntumassa.</p> <p>Asuminen on suomalaisten suurin yksittäinen rahareikä. </p> <p>Asumisen hinnan jo pitkän aikaa jatkuneeseen kallistumiseen vaikuttaa moni tekijä.</p> <p>Mieleeni tulee ainakin asuntojen koon kasvu sekä varustelutason parantumien, kaavoitus, rakennusmääräysten tiukkuus, rakennusvirheet ja huono suunnittelu,</p> <p>muuttoliike ja väestön ikääntyminen, monia muita maita kovemmat työvoimakustannukset sekä energian hinta. Myös pankkien luotonantoperiaatteilla on vaikutuksensa.</p> <p>Näiden selvien tekijöiden ohella ei voi poissulkea sitä, että asuntotuotannon kysynnän ja tarjonnan jatkuvan epätasapainon taustalla on myös muita tekijöitä.</p> <p>Vertailun vuoksi voi todeta, että elintarvikkeisiin kulutuksesta ohjautuu nykyisin enää reilut 11 prosenttia</p> <p>Espoo 2011-09-28</p> <p>Ystävällisin terveisin</p> <p>Kari KARJALAINEN<br /> puhelin 040 558 1193<br /> <a href="mailto:k.karjalainen@kolumbus.fi">k.karjalainen@kolumbus.fi</a><br /> <a href="http://www.kolumbus.fi/karjalainen.kari" rel="nofollow">http://www.kolumbus.fi/karjalainen.kari</a></p> <p>-</p> <p>Espoon Vuokralaiset ry</p> <p><a href="http://www.esvry.com/" rel="nofollow">http://www.esvry.com/</a> </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/espoon-valtuuston-kokoukset-on-ehdotettu-etta-puheenvuorot-lyhennettaisiin-5-mi#post-481 Fri, 05 Aug 2011 11:25:21 +0000 Kari Karjalainen 481@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Espoon Valtuusto<br /> Espoon Valtuuston kokoukset<br /> on ehdotettu että puheenvuorot lyhennettäisiin 5 minuutista 3 minuuttiin tehostaisi valtuuston työskentelyä ja päättämistä ja tekisi kokouksista mielekkäämpiä ja mielenkiintoisempia.<br /> KORKEIN HALLINTO OIKEUS, RATKAISUT LYHYESTI v. 2004<br /> 02.03.2004/433<br /> Antopäivä 2.3.2004<br /> Taltionumero 433<br /> Diaarinumero 929/1/03<br /> Kunnallisasia - Valtuuston työjärjestys - Puheoikeuden rajoittaminen – Perustuslaki Perustuslain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Kuntalakiin 1.2.2002 annetulla lailla (81/2002) lisätyn 15 a §:n 3 momentin mukaan valtuuston työjärjestyksessä tai muussa johtosäännössä voidaan antaa kokouksen kulun turvaamiseksi tarpeellisia määräyksiä valtuutettujen puheenvuorojen pituudesta yksittäisissä asioissa. Kunnanvaltuuston päätös, jolla oli hyväksytty valtuuston työjärjestyksen muutos siten, että kokouksen sujuvan kulun turvaamiseksi puheenjohtajalla on oikeus yksittäisessä asiassa rajoittaa valtuutettujen puheenvuorojen pituutta niin, että ryhmäpuheenvuoro voi kestää 10 minuuttia ja muu puheenvuoro 5 minuuttia, ei ollut lainvastainen.<br /> -<br /> Itse en näe puheoikeuden rajaamista hyvänä joka asiayhteydessä.<br /> On kysymys valtuuston uskottavuudesta...</p> <p>5.elokuuta 2011 </p> <p>Kari Karjalainen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sosialidemokratian-suunta#post-479 Fri, 15 Jul 2011 21:42:30 +0000 AriKarkkainen 479@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Asikkalan Sosialidemokraatit ry on käynnistänyt strategian luomisen vuosille 2012-2017. Olemme pitäneet kaksi keskustelutilaisuutta aiheella: “Sosialidemokraattien tavoitteet Asikkalassa 2012-2017″. Lisäksi olemme aloittaneet nettiprojektin ja olemme saaneet omat nettisivut, Facebooksivun ja Twittersivun.</p> <p><a href="http://www.asikkalandemarit.fi" rel="nofollow">http://www.asikkalandemarit.fi</a> </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/leipajonot#post-476 Sat, 14 May 2011 14:55:46 +0000 Kari Karjalainen 476@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Leipäjonot<br /> Miksei asialle edelleenkään tehdä mitään. Tuntuu siltä että demokratia toimii Suomessa vain vaalien aikaan! Seurakunnissa on huomattu, että myös eläkeläiset hakevat seurakunnilta ruoka-apua. Eläkeläisten varat eivät aina riitä edes elintärkeiden lääkkeiden, kuten sydän- ja diabeteslääkkeiden ostoon. Kolmannen sektorin toimijoiden tarjoama ruoka-apu paikkaa virallisen järjestelmän aukkoja ja toimii viimesijaisena apuna yksilöiden vaikeissa tilanteissa.<br /> Lapsiperheiden köyhyys on lähes kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta.<br /> Kelan tutkimuksien mukaan sadattuhannet suomalaislapset elävät köyhyydessä.<br /> Suomi saa EU:lta elintarvikeapua 5,7 miljoonan euron arvosta, EU-komissio kertoi.<br /> Viime vuonna seurakunnat jakoivat yli 100 000 EU:n rahoittamaa ruokakassia. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sadomasokismia#post-477 Sat, 14 May 2011 19:01:25 +0000 heikki6002 477@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Kaleva-sanomalehti, lauantaina 14.5.2011, pääkirjoitussivun pilapiirros Jari:<br /> kuvassa lehtiotsikko: Sadomasokismi ei ole enää sairaus. Kuvassa Jyrki (kok) vetää perässään Juttaa talutusnuorassa (sdp) ja teksti "Vie sinä...minä vikisen".</p> <p>Siinäkö koko kuva tulevasta sosialidemokratiasta, vaikkakin porvarilehden sanomana.</p> <p>Mitä tekemistä demareilla on tässä suunnitellussa hallituksessa (kok, sdp, vihr, kd, rkp))</p> <p>Eivätkö demarit ole jo riittävästi kurittaneet vähäosaisia ja pienituloisia?</p> <p>En alkuunkaan usko, että tuolla hallituspohjalla voisi olla mitään hyvää kuin hyvätuloisille ja muille kultalusikka suussa syntyneille!!! </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/tasa-arvoista-asuntopolitiikkaa#post-475 Thu, 31 Mar 2011 10:34:03 +0000 Kari Karjalainen 475@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Tasa-arvoista asuntopolitiikkaa</p> <p>Espoon vuokralaiset ry </p> <p>Vuosikokous </p> <p>esittää, että Suomen seuraavaan hallitusohjelmaan vuosille 2011–2015 kirjataan tavoitteeksi vuokra-asumisen saattaminen verotuksessa samalle viivalle omistusasumisen kanssa.<br /> Tasa-arvoisen asuntopolitiikan toteuttaminen edellyttää, että yhteiskunnan asumiseen kohdistama tuki suunnataan siten, että tuki on sama niin vuokra- kuin omistusasumisessakin.</p> <p>Nykyisellään asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus on rajoittamaton oikeus. Sama henkilö voi useamman kerran elämässään saada tämän edun tuloista tai tarpeista riippumatta. Järjestelmä on yhteiskunnalle selkeästi kalliimpi kuin vain pienituloisten asumiskuluihin tarkoitettu asumistukijärjestelmä. Asumiseen kohdistuvaa verotusta pitää järkiperäistää.</p> <p>esitämme asuntolainojen korkoihin 3,4 %:n omavastuuosuutta, kuten valtion lainoittamien korkotuettujen vuokra-asuntojen kohdalla nykyisin on. </p> <p>Asuntolainojen korkovähennyksellä on asuntojen hintoja nostava vaikutus. Pitkällä aikavälillä asuntolainojen korkovähennys voitaisiin siirtymäajan jälkeen poistaa kokonaan. Tämän seurauksena asumiskustannukset laskisivat, joka hyödyttäisi niin vuokralaisia kuin omistusasujiakin. Valtio voisi suunnata korkovähennyksen poistamisen seurauksena säästyvät huomattavat varat uudelleen kaikille asunnoille kompensoimaan kohoavia energiakustannuksia.</p> <p>Espoon valtuuston päätös siirtää kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön hoitamat asukasvalinta- ja vuokraustehtävät Espoon-kruunu Oy:lle<br /> Nyt tästä päätöksestä tulee vuokralaisille lisäkulu, kun on tiedossa, että sähkön, lämmön ja lisähenkilöstön kulut nousevat reippaasti, tämän joutuvat maksamaan asukkaat (Vuokralaiset.)<br /> Asuntopalveluyksikön siirtymä, Kustannusvaikutus on satojatuhansia euroja.</p> <p>Espoossa 2011-03-29</p> <p>Kokouksen psta</p> <p>Kari Karjalainen, puheenjohtaja </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/energiaverojen-korotusten-vaikutukset-asumiskustannuksiin-selvitettava#post-474 Wed, 23 Mar 2011 10:41:18 +0000 Kari Karjalainen 474@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Energiaverojen korotuskaavailut ja ennen kaikkea niiden vaikutukset asumiskustannuksiin on selvitettävä tarkkaan, ennen kuin niistä tehdään päätöksiä.</p> <p>Tämä asia olisi tarpeellista ottaa omaksi kohdakseen seuraavaan hallitusohjelmaan,verotuksen taso vaikuttaa välittömästi energian hintaan.</p> <p>Esimerkiksi nyt vuoden aikana tapahtuneessa sähkön hintakehityksessä verojen korotukset olivat selvästi suurin yksittäinen tekijä.</p> <p>Ympäristöolosuhteista johtuen suomalaiset kotitaloudet käyttävät sähköä lähes kolme kertaa niin paljon kuin Euroopan kansalaiset keskimäärin.</p> <p>Tämä tarkoittaa samalla sitä, että meistä jokainen maksaa jo nyt sähköveroja moninkertaisesti sen määrän kuin muut EU-kansalaiset keskimäärin. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/pirtu-pekkarisen-bensasekoilu#post-468 Fri, 11 Mar 2011 12:24:18 +0000 Ville jkl 468@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Pekkarinen ja vihreät saivat Suomen kiirehtimään etanolibensan käytön lisäämistä, ennen kun asiaa on suomalaisissa olosuhteissa tutkittu - tuskin laajemmin muuallakaan EU-ssa.<br /> Nyt saadaan hintaa vedätettyä käyttäjiltä ainakin kahdella tapaa. Hintojen piti muka laskea :D - päästöjen vähentyä XD.</p> <p>Tilanne on meidän olosuhteissamme käytännössä testattuna osoittautunut viherväitteiden peilikuvaksi. 95E10 on ongelmallinen polttoaine, sitä kuluu omassa kulkuvälineessä, johon se on valmistajan mukaan hyväksytty, 7,8 l/100 km. Aiemmin kulutus oli entisellä 95E besalla 6,4 l/100 km. Muutaman tankillisen kokeilulla olen siirtynyt 98E5 käyttäjäksi ja sillä kulutus on palautunut entisiin pienempiin lukemiin. Ajotapaa en ole muuttanut. Moottori veti selvästi laiskemmin kiihdytettäessä.<br /> Siis hintaero kuluu reilusti tuohon ylimääräiseen kulutukseen. Myös muut haittavaikutukset, kuten suuremmät kokonaispäästöt ja polttoainejärjestelmän tai moottorin ongelmat pitemmän käytön jälkeen??? Tulipa mentyä perse edellä puuhun. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/tyokyvyttomien-elakesyoksy#post-472 Sat, 12 Mar 2011 18:52:15 +0000 eero erola 472@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Puhutaan paljon eläkkeiden ns taitetusta indeksistä ja sen vaikutuksista eläkkeiden määrään. On osoitettavissa, että tuo yksittäinen toimenpide on syönyt ostovoimaa kaikissa eläkkeissä merkittävästi, jopa n 25 - 30 prosenttia. Kolmesataa euroa on tuhannen kahdensadan eläkkeessä iso aukko. Jäljelle jää 900; ei siis ihan putoa takuueläkkeelle, mutta melkein.<br /> Eläketurvakeskuksen tilastokirja kertoo korutonta kieltä siitä, miten eläkeläisten joukossa on käynyt työkyvyttömyyseläkeläisille; keskimääräinen työkyvyttömyyseläke on pudonnut systemaattisesti vanhuuseläkkeen ostovomasta vuosittain vuodesta 1997 lähtien, ja on prosentteina vanhuuseläkkeen ostovoimakehityksestä jäljessä noin 15 %. Siis vanhuuseläkeestä, jota jo "kurittaa" taitettu indeksi 30 prosentilla!<br /> Eli siis yhteensä työkyvyttömyyseläkkeen ostovoima on pudonnut 45 prosenttia!<br /> (Katsaus eläketurvaan vuonna 2009 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja<br /> 6/2010 kuvio 5 sivu 17)!<br /> Työkyvyttömyyseläkeläiset ovat yleisimmin sairastuneet työssä joko suoraan tapaturmaisesti, työperäiseen sairauteen tai stressin uhreina. He ovat työn sankareita, jotka "kaatuivat saappaat jalassa".<br /> Vuosittain uusia työkyvyttömyyseläkeläisiä tulee n 25 000 uutta tapausta, ja kaikkiaan heitä on keskuudessamme n 230 000 henkeä.<br /> Kun ihminen kesken työuran menettää kykynsä tehdä työtä, on katastrofi heti valmis: perheet, koulut, toimeentulo, asuntolainat, kaikki elämän peruskivet ovat menneet. Ainut tulevaisuuden toivo, usko 60 prosentin tasoiseen työkyvyttömyyeläkkeeseen, osoittautuu myös kuplaksi!<br /> Ihmettelen, miten SDP ja SAK ovat voineet päästää tällaisen epäoikeudenmukaisuuden syntymään. Kun ihminen on työelämässä pumpattu tyhjiin, on vähintä mitä han ansaitsee edes kohtuullinen taloudellinen korvaus, jolla voi jatkaa elämäänsä. Mutta tämäkin etu on viety.<br /> Ihmettelisin, jos tästä 230 000 väärin khdellun joukosta moni vielä uskoisi SDP:hen ja antaisi meille äänensä. Nyt on aika panna tämä asia kuntoon! Tulevan kehityksen avaimet ovat SDP;n taskussa, ei kenenkään muun. Meidän jokaisen, etunenässä puolueemme johdon, on aika lunastaa lupaukset ja pauttaa uskottavuus ja kadonnut luottamus!<br /> On hoidettava asiat niin, että taas voi ylpeydellä olla Demari! </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/suomen-valtion-velka#post-423 Fri, 10 Dec 2010 16:48:11 +0000 Kari Karjalainen 423@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Suomen valtion velka 75 234 561 604,65 euroa</p> <p>Sinun osuutesi valtion velasta 14 058,78 euroa<br /> Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen, nimellishinnoilla mitattuna. Suomi velkaantuu nopeammin kuin koskaan ennen. Sinäkin olet velkaantuneempi kuin koskaan ennen. Suomen maksama korko nousee ennen pitkää – niin sinunkin lainojesi korko. Yhä suurempi osa veroistasi menee velan korkojen maksuun eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen.Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti, ja maksajia on yhä vähemmän.Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua? </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/johtajan-mielesta-suomessa-on-asenneongelma#post-466 Thu, 10 Mar 2011 08:47:45 +0000 busness 466@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Berndt Brunow: asenneongelma</p> <p>Lemminkäisen hallituksen puheenjohtaja Berndt Brunow moittii johtajia asenneongelmasta työtä kohtaan.</p> <p>Brunowin sanoo keskustelussa, että nyt tarvitaan myös piiskaa, ei vain porkkanaa.</p> <p>Brunow ihmettelee Pohjanmaalla sattunutta tapausta. Siinä pitsayrittäjä ei saanut johtajia töihin.</p> <p>Syynä oli Brunowin mielestä edelleen liian jäykät työmarkkinarakenteet. Hän sanookin, että suomalaisilla johtajilla on asenneongelma.</p> <p>Lähde: Kauppalehti 9.3.2011 15:05 </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/ay-liikkeen-demokratiasta#post-465 Tue, 08 Mar 2011 07:35:59 +0000 Emeritus 465@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Aika ajoin julkisuuteen nousee keskustelu ay-liikkeen demokratiasta. Kirkasotsaisesti otsikoidaan vaatimuksia vallan palauttamisesta jäsenille ja liittojohtajien yksinvallasta joka ei vastaa jäsenten näkemyksiä. Sivulauseessa tuodaan esiin menettelytapoja joiden ainoa tarkoitus on vähentää työntekijöiden mahdollisuuksia puuttua työnantajien mielivaltaan. Viimeisin esimerkki oli Itä-Suomen yliopiston dosentti Markku Salomaan kirjoitus. (6.3. HS)<br /> Vaikka oltaisiin yhtä mieltä siitä että ay-liikkeeseen on pesiytynyt joukko omaa asemaansa pönkittäviä pyrkyreitä ei ratkaisuna tarjottu englannin malli tuo pisaraakaan lähemmäksi ”jäsendemokratiaa” vaan siirtämällä paikallista päätöksentekovaltaa todellisuudessa työnantajille vähennetään niitäkin vähiä mahdollisuuksia mitä työntekijöillä on tänään vastustaa työpaikoilla valitettavan mielivaltaa.<br /> Vastoin dosentti Salomaan käsitystä hänen esiintuomansa esimerkit ”harvainvallasta” eivät ole niitä tyypillisiä tilanteita joissa jäsenet eivät saa ääntään kuuluviin. Tyypillinen ay-oligarkki kyllä esiintyy räyhäkkäästi mutta tositilanteessa on valmis antautumaan työnantajien palkka-ankkurin edessä eikä missään nimessä ole halukas keikuttamaan venettä oman asemansa tappioksi.<br /> Olisi mielenkiintoista kuulla miten Salomaan mielestä nujerruttu ay-liike paremmin edustaisi ”jäsenten” mielipiteitä irtisanomis- tai lomautustilanteissa tai yritysjohdon muhkeiden palkkioiden ja kultaisten kädenpuristusten mädännyttämässä ”paremminvointiyhteiskunnassa”.<br /> Käsitykseni on, että todellisen päätösvallan, jonka lisäämistä ehdottomasti kannatan, tuominen lähemmäksi jäseniä lisäisi ay-liikkeen radikalismia, ei sitä vähentäisi.<br /> Dosentti Salomaa ei sanallakaan puutu työelämän todelliseen mätäpaiseeseen: Sopimusyhteiskunnassa työntekijä ja työnantaja solmivat hiljaisen sopimuksen siitä, että molemmat pyrkivät tekemään parhaansa yrityksen ja ympäröivän yhteiskunnan hyväksi ja palkkioksi yritys sai kohtuullisen voiton ja työntekijä palkkansa, sekä sopimuksen osaltaan täyttäessään, myös turvallisuutta elämäänsä tulevaisuuden suhteen.<br /> Tänään tämä hiljainen sopiminen on siirtynyt historiaan. Yrityksissä kvartaalivoiton näyttö, muhkeat palkkiot sijoittajille ja yritysjohtajille ja piittaamattomuus yrityksen muista sidosryhmistä jos näiden etu millään tavalla käy omistajan nopeiden voittojen kuittaamisen intressiä vastaan ovat surullista arkipäivää. ”Sijoittamisen täytyy aina kannattaa” fraasi on todellisuudessa ohittanut poliittisen oikeiston jankuttaman ”työnteon täytyy aina kannattaa” fraasin.<br /> Työntekijöiden pienenkin puolustautumismahdollisuuden poistamisen sijaan kysyisin mieluummin tarvitaanko ay-liikkeessä omaa ”perussuomalaisuutta” (vaikken sitä poliittisena liikkeenä kannatakaan ) edes vähän säikäyttämään Elinkeinoelämän Keskusliiton (tai todellisuudessa Teknologiateollisuuden) poikia ja tyttöjä hereille siitä vaikkakin vielä teoreettisesta mahdollisuudesta että kvartaaliyhteiskuntaan voitaisiin saada työntekijöiden yhteistyön kautta edes hitunen todellista demokratiaa.</p> <p>Matti Ahtiainen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/vihreiden-neuvostoliitto#post-366 Wed, 09 Jun 2010 10:36:42 +0000 Ville jkl 366@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Jääskeläisen Markulta tosi naseva analyysi vihreiden aatteellisuudesta ja sen kulutuskestävyydestä 9.6. Demarissa. Kyllä hallituksessa olo on aikanaan meitä demareitakin syönyt, viimeksi Lipposen aika myös tosi pahasti. Vihreillä on takki kääntynyt, kuten Markku kirjoittaa, kaikissa heille keskeisissä periaateasioissa. Tästä tosin voi oppia siis ottaa, kun vaalimenestyksen myötä hallitusohjelmaa ja sen käytäntöä aikanaan itse taas olemme tekemässä. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sosialidemokratian-haasteet#post-459 Sat, 26 Feb 2011 14:59:24 +0000 Veikko Rntil 459@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Sosialidemokratian haasteet</p> <p>Sosialidemokratian kultakausi</p> <p>Sosialidemokratia on ollut johtava poliittinen kansanliike Suomessa. Sen kannatusosuus on pudonnut 1960-luvun suuruuden ajoista. Suomalainen kansanterveysjärjestelmä ja sosiaaliturva on rakennettu, tulonjakoa tasoitettu ja työnantajavaltaa rajoitettu, aloitettiin keskustelu taloudellisesta demokratiasta, luotiin peruskoulu, avattiin korkeammat opinnot kansalle, investoitiin suomalaiseen teollisuuteen, aloitettiin ympäristön suojelu, luotiin työpaikkoja ja syntyi hyvinvointia.</p> <p>Liberalistinen murros ja poliittinen hämmennys</p> <p> 1980-luvulta lähtien Suomeenkiin tuli uusi talousoppi, jonka mukaan markkinat ovat viisaampia kuin ihmiset. Rahan mahti on alkanut kasvaa. Paluu luokkayhteiskuntaan näyttää todelliselta. Työväenliikkeen toiminta on häviämässä osin sen omien virheidensä johdosta. Liberaalikapitalismin synnyttämien muutosten vaikutus järjestöväen ja kannattajien itsetuntoon on ollut kalvava. Tämä kehityksen tutkimuksellinen käsittely ja yhteinen poliittinen keskustelu on ollut olematonta. Puolueen reaktiot kannatuksen heikentymiseen on tempoilua populismin esiin nostamien kysymysten aallokossa. </p> <p>Syiden tarkastelu laajemmin kuin vaalikampanjan onnistumisen tai epäonnistumisen suhteen on jäänyt tekemättä. Useimmin tarjottu syy on ollut, että emme ole saaneet viestiämme perille. Siihen se sitten pysähtyykin. Vaalien alla ollaan varovaisia sen suhteen, ettei saisi puhua puolueelle varauksellisista asioista, koska silloin äänestäjätkin ne huomaavat ja karkottuvat pois. Näin näyttää ajattelevan osa demareista, jotka ovat alkaneet haastamaan galluppien tuloksia sillä väitteellä, että niihin sisältyy manipulaatiota. Suomessa niiden ennustevoima on ollut kuitenkin varsin riittävä todelliseen huolestumiseen kannatuksen heikkenemisestä.</p> <p>Syytöksistä itsekritiikkiin</p> <p>Sosialidemokratian on osoitettava rehellisyyttä ja avoimuutta kannattajien edessä ja kanssa. Sen tulee käsitellä avoimesti niin niitä yhteiskunnallisia syitä kuin puolueen omia toimia ja päätöksiä, joilla on ajateltu olevan yhteyttä kannatukseen tai sen laskuun. Mikä on sellainen kansanliike, joka pyrkii pimittämään vaikeiden asioiden keskustelua kannattajiltaan. Jos ja kun kannatuksen ehtymisessä on kysymys laajojen tekijöiden vaikutuksesta, ei ole oletettavissa että käänne voi olla nopea. Kansanedustajien uskottavuuden kriisiydyttyä vaalirahasekoilussa, pitäisi sosialidemokratian kansanliikeluonnetta puolustavien erityisesti korostaa avoimuutta.</p> <p>Tulevien vaalien suhteen on tärkeää, että ehdokkaiden arvioinnissa on mukana se, miten he ymmärtävät tämän ongelman sekä millaista vastausta ja toimintalinjaa he edustavat puolueen kehittämisen suhteen vaalien jälkeenkin. Suurimmat selittäjät löytyvät yhteiskunnallisista muutoksista. Niiden suhteen tarvitaan etsintää, tutkimusta, keskustelua ja rohkeita hankkeita, jotta puolue voi löytää uuden suhtautumisen taloutta ja politiikkaa myllertäneisiin voimiin ja tapahtumiin. Tarvitaan myös omien toimien arviointia. Kun kannattajien epäluottamus tai ainakin uskottavuuden puute on näinkin laajaa, ei sen asian tilan paraneminen peittelemällä parane. Hehän tietävät jo jotain mikä heidän uskoaan on kalvanut. Tähän keskusteluun heidän kanssaan näistä epäilyä synnyttävistä asioista pitäisi päästä.</p> <p>Miten tähän on tultu?<br /> Monet yhteiskunnalliset ja väestölliset kehityspiirteet ovat melko suoraviivaisesti syöneet sosialidemokratian kannatuspohjaa. Globalisaation aiheuttaman elinkeino- ja ammattirakenteen muutos on ollut yksi suurimpia syitä. Puolueiden asema on heikentynyt ja palkansaajien elämäntilanteen epävarmuus on lisääntynyt. Toisaalta elintason nousu ja hyvinvointivaltio mahdollistaa ihmiselle aiempaa enemmän yksilöllistä valinnanvaraa elämässä. Tämä taas on heikentänyt yhteisollisyyden merkitystä ihmisten elämässä. Se on tuottanut uutta ja vaihtelevaa poliittista käyttäytymistä. </p> <p>Tähänastinen tarkastelu kaipaa joitakin lisänäkökohtia. Se miten puolueen pyrkimykset ovat vastanneet tai vastaavat kannattajien tarpeisiin ja odotuksiin sekä yhteiskunnallisen kehityksen haasteisiin, on jäänyt pienemmälle tarkastelulle. Keskustelu ei ole tavoittanut sitä, miten sosialidemokratian tulisi hahmottaa tapahtunut, tuleva yhteiskunta- ja talouselämän kehitys. Sosialidemokratian itsetutkistelussa on tehtävä strategisia arvioita yhteiskuntamuutoksesta, globaalin finanssitalouden roolista ja sen toiminan seuraamuksista. Poliittisten puolueiden itsetutkistelussa vaikeinta on oman toimintatavan arviointi. Epäonnistumiset pyritään useimmiten selittämään ulkoa ei omasta toiminnasta käsin.</p> <p>Tehtäviä joihin on tartuttava</p> <p>Tulevissa vaaleissa on tavoiteltava keskustelua siitä, miten sosialidemokratia suhtautuu finanssivaltaan ja globalisaatioon, niiden sääntelyyn ja miten kansalaisaktiivisuutta kehitetään niiden vastavoimaksi. Kestävyysvaje ja sosiaalipolitiikan purkamispaineet kuten verotuksen kiristäminen ja kohdistaminen tulevat nousemaan teemoiksi, vaikka ehdokkaat välttelelevätkin niihin kannanottoja. EU:n velkakriisi ja yhteinen takuupolitiikka tulee sisältämään mitä suurimmat riskit. Näihin kansa ei ole päässyt toistaiseksi sanomaan mitään. Seuraava vaalikausi tulee olemaan ankeaa politiikan tekoa, niukkuuden ja jopa kurjuuden jakoa ellei uskalleta käydä kiinni eliitin etuoikeuksiin. Näiden teemojen käsittely julkisuudessa on välttelevää. Oikeudenmukaisuuden, reiluuden ja tasa-arvon kysymykset korostuvat vaalikauden politiikassa. Tällaisen politiikan edessä olisi hyvä, että puolueella on selkeytttä ja rehtiyttä omien lähtökohtiensa tunnistamisessa ja avointa tutkivaa mieltä yhteiskunnallisen muutoksen huomioon ottamisessa politiikassaan. </p> <p>Rakentaessaan suomalaista sosiaalivaltiota sosialidemokratia oli hahmottanut kokonaisuudessaan sen, minkälaista yhteiskuntaa se tavoitteli. Puolueella oli kytkentä palkkatyöväestön yhteiskuntaryhmään samoin kuin vahva arvopohjainen sitoumus tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja solidaarisuuteen. Valtaosa palkansaajista identifioitui kulttuurisesti ja poliittisesti sosialidemokratiaan. Sosialidemokratia lupasi työtä, paranevaa elintasoa ja yhteiskunnallista turvaa sekä yhdessä rakentamisen ja tekemisen keskinäisyyttä. Puolueen järjestötoimintakin oli elävää. Kasvavat julkiset hyvinvointipalvelut miellettiin poliittisen toiminnan tulokseksi, mikä loi uskoa poliittiseeen osallisuuteen. Kansalaisuus ja työsuhteen etujen puolustaminen muodosti suhteellisen merkittävän osuuden ihmisten identiteetissä. Status- ja viihtymiskorosteinen elämänorientaatio ei ollut vielä ottanut yliotetta kollektiivisesta kansalaistoiminnasta.</p> <p>Kapitalismin kesytyspyrkimyksissään sosialidemokratia onnistui monella tavalla. Reaaliansiot kehittyivät ja tuloerot kapenivat tai pysyivät kurissa. Työllisyysaste oli varsin korkea ja elintaso parani. Koulutus loi ihmisille mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen nousuun, toimeentuloon ja arvostukseen sekä monenlaiseen itsetoteutukseen. Ihmisten terveys parani, työelämän antamien kolhujen varalla oli turvajärjestelmät. Funktionaalinen (työn ja pääoman) tulonjako oli vakaa. Työnantajien valtaa oli rajoitettu monin järjestelyin.</p> <p>Finanssivallan loiskiehunta</p> <p>Liberaalikapitalistinen talousoppi ja syvenevä globaalisaatio loivat uuden toimintaympäristön poliittiselle toiminnalle 1990-luvulta lukien. Tähän kehitykseen ei ole reagoitu kokonaisvaltaisesti. Sosialidemokratia on osin mennyt mukaan tämän uuden talousopin sovelluksiin valtiollisella ja kunnallisella tasolla. Kun maailman uudet talousmahdit syntyivät ja alkoivat tuottaa tavaroita halpatyöllä ilman yritysten yhteiskunnallisia hyvinvointivelvoitteita, sosialidemokratialla ei ollut työpaikkojen alasajoon ohjelmallista vastausta. Vaikka maailmankaupan sääntelyperusteeksi esitettiin ns sosiaalilauseketta, jolla halpatuontia olisi voinut rajoittaa, ei siitä tullut kansainvälisen sosialidemokratian poliittista vaatimusta. Se olisi kuitenkin keino siirtää hyvinvoinnin kustannukset maailman kaupan ohjausperiaatteeksi. Vastausta yritettiin löytää kilpailukyvyn ylläpidosta, tulopolitiikasta ja palkkamaltista. Tämä linja on johtanut reaaliansiokehityksen jälkeenjäämiseen tuottavuuden kehityksestä ja myös kysynnän kasvun rajautumiseen. USA:ssa ja monessa Euroopan maassa reaaliansiot ja kotimainen kysyntä ovatkin jäätyneet tai kysyntä on kasvanut vain kotitalouksien velan avulla. Samalla funktionaallinen tulonjako on kehittynyt pääomatulojen eduksi ja muutkin tuleoerot ovat kasvaneet. </p> <p>Finanssikriisin paljastama kapitalismin uusi kehitysvaihe ei ole myöskään synnyttänyt kokoavaa arviota kapitalismin ja markkinatalouden uusista haasteista tai sen aiheuttamista ongelmista yhteiskunnalle ja palkansaajille. Finanssikriisi, taloudellinen lama, valtioiden velkakriisit ja viimeisenä kamppailu valuuttasuhteilla ovat ainutlaatuisia ilmiöitä talouden kehityksessä. Maailmantalouden epävakaus on suurta ja jatkuvaa. Kapitalismin kesytys näyttää entistä vaikeammalta. Sitä perustellumpaa olisi tehdä arvio siitä, mistä on kysymys ja mitä voi ja pitää tehdä. </p> <p>Kokonaisvaltaisen tilanteen hahmottamisen sijaan käydään päivänpoliittista eloonjäämiskamppailua kannatuksesta nousevien poliittisten voimien kanssa. Sosialidemokratian haasteena näyttää olevan populismi, johon se suhteuttaa kannanottojaan mm. maahanmuutto- ja vanhuuspoliittisin ohjelmin. Populismiinkin suhtaudutaan paikoin pintailmiönä. Sen juuret ovat kuitenkin pysyviä. Yhteiskunnan rakenteet ovat hajonneet ja ihmiset eivät löydä turvaa antavia samaistumiskohteita. Osattomuus ja voimattomuus kanavoituu ärhäkämpien ryhmien pussiin. Politiikan moraalin ongelmat ovat tässä lisämauste. Vaalitaktiikka näyttää ohittavan yhteiskuntastrategian. On kysymys siitä, pystyykö puolue tavoittamaan yhteiskunnallisen liikkeen roolin vaalipuolueen sijaan. Nyt kaivataan tiedollista ja ohjelmallista jäsennystä siitä, mitä yhteiskunnallisessa ympäristössä on tapahtumassa ja millaista politiikkaa uusien ongelmien kohtaamisessa tarvitaan. Samoin yhtä ajankohtainen on sosialidemokratian perinteinen politiikan tekotapa eli pyrkimys hahmottaa se, millaisessa yhteiskunnassa tulevaisuudessa halutaan elää. Mitä arvoja tulee vaalia ja missä poliittisissa ratkaisuissa näiden tulee näkyä.</p> <p>Sosialidemokratian uudet yhteiskunnalliset kytkökset</p> <p>Erilaisiin yhteiskuntaryhmiin kytkeytyminen on puolueen kohdalla moninaista tulevaisuudessa. On välttämätöntä korvata perinteinen tukeutuminen teolliseen työväenluokkaan laajemmalla yhteiskuntaryhmien etujen huomioon ottamisella. Keskiluokan lähestymisessä on perusteltua löytää näkökulma ansioiden, omistamisen, onnistumisen ja itsetoteutuksen arvottamiseen. Keskiluokan poliittisessa huomioinnissa vaikeutena tulee olemaan sen hajanaisuus ja siihen liitetty sosiaalistaloudellinen itsekkyyspyrkimys. Toisaalta keskiluokka on hyvinvointivaltion maksaja ja siinä roolissaan hyvinkin solidaarinen. Se ei vain itse sitä aina ymmärrä ja on alkanut viime aikoina pyristellä pois tästä roolistaan. Supistuva teollinen ammattityöväestö kaivannee turvaa yhä korostetummin. Työn korostus onkin ollut esillä puolueen poliittisessa keskustelussa. Koulutuksen rooli uudelleen sijoittumisessa ja irtisanomissuojan merkitys uusin tehtäviin orientoitumisessa ovat työmarkkinakeskusteluissa mukana. Työttömien ja köyhien kohtaamisessa ei ole löytynyt sellaista ohjelmaa, joka toimisi ja saisi vastakaikua näissä ryhmissä. Nämä ryhmät toimivat kapitalismin nykykehityksen ilmapuntareina. Sosialidemokratian kannatuspohjaan luetaan mielellään aktiivisia ryhmiä.Työttömät ja syrjäytetyt eivät aina sellaisia ole. </p> <p>Eläkeläisistä on muodostunut merkittävä joukko, jonka huomioon ottaminen on tarpeen hyvinvointi- ja kannatusnäkökulmasta. Eläkeindeksin korjaaminen näyttää nousevan puolueen linjauksiin. Kannatuspohjana heitä on ajateltava ehdottomasti. Eläkevarojen käytön kansalaisvalvonta tulisi nostaa vähintään nykyisen korporatismin rinnalle. Pienyrittäjien ja eettisesti vastuullisten omistajien ja johtajien tavoittamisessa keskeistä on pienyrittäjyyden yhteiskunnallisen merkityksen ja arvon osoittaminen. Vastaavasti yrittäjä- ja omistajaryhmältä voidaan odottaa pääoman tuottopyrkimystä laajempaa yhteiskunnallista suuntautumista. Heidän olisi suotavaa ymmärtää kehittyneen demokratian ja hyvinvointivaltion tarjoama ainutlaatuinen liiketoimintaympäristö kannatettavaksi eikä riisuttavavaksi. Kaiken kaikkiaan sosialidemokratian edustamien ihmisten kesken tulisi löytyä riitävä arvoyhtenäisyys. Paluussa luokkayhteiskuntaan kapitalismi nostaa esiin sosialidemokratian perinteisten arvojen ajankohtaisuuden.</p> <p> Hyvinvointivaltion yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi arvioida järjestelmällisesti sen suhteen, missä määrin se on pystynyt turvaamaan sosiaalista tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta, mahdollisuuksien kasvua ja elämänhallintaa, sivistyksellistä kehitystä pienituloisissa, työväestössä, työttömissä, lapsiperheissä, iäkkäissä ihmisissä. Koulutuksen ja terveydenhoidon alueella on todettavissa kehityksen ohella uusien yhteiskunnallisten ongelmien synty. Koulutuksen luokkaeroja pienentävä vaikutus samoin kuin terveydenhoiden terveyseroja kaventava vaikutus näyttää jääneen osittaiseksi. </p> <p>Tulonjaon kannalta verotuksen tasaava vaikutus on jäänyt vuosia vaille huomioita. Viime aikoina on noussut esiin kysymys tasaverotuksen lisääntymisestä progressiivisen tulo- ja pääomaverotuksen sijasta. Tähän puolue on kiinnitänyt huomiota. Olennaisesti reilumpi verotuksen uusjako on haaste politiikalle.</p> <p>Eläkevarojen kansallinen hyväksikäyttö on jätetty politiikan ulkopuolelle. Pääsuuntana elinkeinoelämässä on samaan aikaan investointien teko uusille markkinoille. Elinkeino- ja teollisuuspolitikan ja valtion omistajapolitiikan aktivointi on ilmeisen tarpeellista. Työttömien ja erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä usko markkinoihin jatkuu. Realistista olisi kuitenkin käynnistää laaja yhteiskunnallisten yritysten verkko, jonka toimesta ihmisiä työllistetään. Suurella osalla työttömiä ei ole sellaista ammattipätevyyttä, joita uudet markkinat tarvitsevat. Työ kuitenkin säilyttää entiset merkityksensä kaikille. Koulutuspolitiikka ei näytä pystyvän ennakoimaan työelämän rakennemuutosta. Media-, kaupallisen ja sosiaalialan työpaikkojen kasvuun uskominen kaipaa rinnalleen syvällistä selvitystä tulevaisuuden työpaikoista ja niiden edellyttämästä koulutuksesta. Palvelujen nousu ja teollisuuden alasajo lienevät realiteetteja. Tällä ei ole kuitenkaan vielä sanottu kaikkea. Sosialidemokratia oli muutama vuosikymmen sitten johtava koulutuspoliittinen toimija. Tilausta tälle roolille on ajassa.</p> <p>Kansalaisuus nousuun</p> <p> Sosialidemokratian perusstrategia on ollut turvata korkean työllisyyden kautta ihmisten osallisuus hyvinvointiin, tasa-arvoon, kansalaisuuteen ja onnen tavoitteluun. Tässä ei ole onnistuttu globalisaation syödessä työpaikkoja ja kapitalismin suhdannevaihteluiden syventyessä. Se ei ole johtanut arvioon talousjärjestelmän epävakauden lisääntymistä ja keinoista vaikuttaa vakauden lisäämiseksi. Yksi keskusteluun noussut esitys on transaktiovero kansainvälisissä finanssioperaatioissa. Kansainvälinen finanssijärjestelmä on kuitenkin tullut yhä epävakaammaksi. Finanssijärjestelmän seurannan ja kansalaisten valveutuneisuuden kasvattaminen tähän maailmaa heiluttavaan valtajärjestelmän suhteen vaatii uudenlaista suhtautumista asiaan. Ilman kansalaisten aktiivisuutta finanssimaailman vallanpitäjät tulevat toimimaan omin päin, kaikkivaltiaan ahneuden ohjaamana. Kansalaiskasvatuksen rooli on viime vuosikymmeninä unohdettu. Ihmisten yhteiskunnallinen sivistys on jäänyt joukkotiedotuksen varaan. Kuluttajuus kulkee edellä ja kansalaisuus on yhä viimesijaisempaa. Populismin osatekijänä yhteiskunnallisen ymmärryksen ja sivistyksen puute ja vajeet näkyvät osaltaan.</p> <p>Sosialidemokratian pyrkimys on ollut turvata kaikkien osallisuus julkisiin hyvinvointipalveluihin. Tästä on osin luovuttu sillä, että on hyväksytty laaja yksityinen palvelujen tuottaminen julkisilla varoilla. Julkisten palvelujen alkuperäinen ajatus tasa-arvoisesta oikeudesta palveluihin on jäänyt vähemmälle huomiolle. Sen sijaan keskeiseksi ongelmaksi on otettu palveluiden tehokkuus ja hinta. Suomen terveydenhuollon hyvän yleisen tason sisällä on suuria eriarvoisuusongelmia, joihin ei ole poliittista ohjelmaa. Keskiluokan lisääntyvä yksityisten palvelujen käyttö vie pohjaa pois julkisten palvelujen legitimiteetiltä. Nämä eivät toimi enää poliittisena viestinä tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuspyrkimyksestä. Kansa on itse purkamassa sosiaalipolitiikan universaalisuusperiaatetta valmiudellaan poistaa lapsilisät suurituloisilta. Sama rahoitustarve voitaisiin hoitaa verotuksen progression avulla.</p> <p>Ihmisten vanhuudessa kohtaamat ongelmat ovat nousseet politiikan keskiöön. Sosialidemokratia ei ole voinut kirjata poliittiseksi hyödykseen vanhuuden laajoja palveluita eikä sen paremmin täytynyt kirjata haitakseen niissä ilmeneviä laajoja ongelmia. Kunnallisella ja valtiollisella tasolla on monia pesänjakajia. Tähän kysymykseen puolueessa on paneuduttu erillisellä ohjelmalla. Sen kansalaiskäsittely on kokematta. Valtiontalouden näkökulmasta vanhuuden kysymyksiä on asetuttu tarkastelemaan julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmasta. Vanhuus nähdään julkisen talouden rasitteena. Sosiaalipoliittinen näkökulma hyvästä elämästä vanhoille ihmisille jää toiseksi tässä keskustelussa. Arvojen tuontia vanhuuden hoivan ja huollon turvaamiseksi tarvitaan. </p> <p>Sosialidemokratia on perinteisesti mielletty jonkinlaisena sosiaalipatrioottisena liikkeenä, joka on pyrkinyt hankkimaan monenlaista hyvää kansalaisille kansalaistoiminnan avulla. Tätä on edustanut hyvinvointivaltion mahdollistanut sosiaalipolitiikka universaalisuusperiaatteineen. Se ei ole ollut luokkapohjaista vaan kansakuntaista. Kansakuntainen politiikan teko on rapautunut tai se ei ainakaan jäsenny esiin viime vuosikymmenten politiikasta. Kansakuntainen politiikan teko tarvitsee kansalaisia. </p> <p>1. Ensimmäisenä haasteena on kansalaisuuden kuihtuminen. Ihmisten osallisuus ja osallistuminen on yhteiskunnallisiin asioihin vähäistä.<br /> 2. Toinen haaste on, että lisäetuja ei juuri ole tarjolla, vain entisen puolustamista<br /> 3. Kolmas haaste on uudet kansalaiset. Näiden maahantuloon on perustellusti suhtauduttu työvoimapolitiikan lähtökohdista. Mitä heiltä odotetaan kansalaisina ja mitä he voisivat antaa kansalaisyhteiskunnalle on jäänyt vähemmälle huomiolle.<br /> 4. Neljäs haaste on löytää jokin tasapainoinen suhtautumistapa eurooppalaisuuteen ja suomalaisuuteen. Samanlainen sosiaalipatrioottinen toimintatapa pitäisi sovittaa eurooppalaiseen menestyspyrkimykseen. Kansakuntaintressin puolustaminen on jännitteisessä suhteessa eurooppalaisuuden kanssa. Tarvitaan yhteistä sosiaalipolitiikkaa. Tämän sosiaalipolitiikan kohteena tulee olla elinkeino- ja yhteiskuntarakenteen muutosten sopeutumisprosessien tukeminen. Tavoiteltavaa eurooppapolitiikkaa ei sitä vastoin ole avoimien valtakirjojen antaminen EU:n hulttiojäsenvaltioille. Sosialidemokratia on onneksi ottanut varauksellisen kannan EU:n jäsenvaltioiden kesken synnytettyyn peruskirjan vastaiseen yhteisvastuun periaatteeseen. Jäsenvaltioiden luotottamisessa ja takuiden antamisessa on syntymässä Suomen kansantalouden suurimmat riskit. Millaisista yhteiskunnallisista muutoksista lieneekään kysymys silloin, kun EU:n hulttiojäsemaiden lainoja ryhdytään maksamaan myöntäjä- ja takaajamaissa. Ei tätäkään mahdollisuutta saisi jättää keskustelutta. </p> <p>Sosialidemokratia valtionhoitajana</p> <p>Sosialidemokratian luonteeseen on liitetty myös valtionhoitajuus. Se on kokonaisvastuun ottamista kaikesta ja sen mukaisia kompromisseja ja myönnytyksiä politiikassa ja kansalaisten tekemistä tietoisiksi valtion tarpeista ja samalla irrottautumista kansalaisten kuunteluvelvollisuudesta. Tällä politiikan tekotavalla on jouduttu usein selittelemään omista periaatteista tehtyjä myönnytyksiä ja siten syömään omaa kannnatuspohjaa. Huomattavin vimeaikainen kannatusta kalvava ratkaisu oli omaisuusveron poisto. Valtionhoitajuuden tarkoittaman välttämättömyyden ansiokkuus tai hyveellisys ei ole selkeästi rekisteröitynyt poliittiseksi hyödyksi harjoittajilleen.</p> <p>Sosialidemokratiaakin haittaa politiikan ja poliitikkojen arvostuksen heikentyminen. Luottamus politiiseen johtoon korjaantuu vain politiikan uudistumisella. Laaja äänestämättä jättävien ryhmä on suomalaisen politiikan erityinen haaste. Näiden ihmisten kohtaamiseen ei riitä hyvän vaalikampanjan suunnittelu. Lähestymistavan on oltava perusteellisempi. Vieraantuneisuus politiikasta koskee suuremmassa määrin työväenpuolueiden perinteistä kannattajakuntaa kuin porvarillisten puolueiden kannattajia. Puolueen järjestötoimintaa ei juuri ole. Se ei myöskään tavoita tätä ryhmää. Uusi samanlainen haaste on nuorissa. Tutkimusten mukaan ammattikoululaisten kiinnostus ja tietämys yhteiskunnallisista ja politiikan asioista on heikko, paljon parempi se ei ole myöskään lukiolaisten kohdalla. Kansalaiskasvatuksen jalkoihin jääminen kouluissa on suuri ongelma. Nuoria ei myöskään valisteta heidän koti- ja vertaispiireissään. Kansalaisuuden erilaiset merkitykset ja kehitystarpeet pitäisi nostaa esiin kokoavalla arviolla. </p> <p>Ekologisten haasteiden laajaa tuloa politiikan asialistalle voitaneen odottaa vasta ympäristökriisien syventymisen myötä ja Kiinan ja USA:n tunnustettua keskeiset ongelmat. Kansainvälisellä sosialidemokratialla voisi kuitenkin olla haastajan rooli näidenkin kysymysten esillä pitämisessä. Osaa nuorisosta näyttää kiinnostavan talouskasvun purkamisen yhteiskuntapolitiikka. Näiden uusien katsomusten kanssa olisi hyvä olla dialogissa.</p> <p>Vahva uskomme on, että kasvava poliittinen kannatus voi perustua vain kansalaisuuden uuteen nousuun ja kansalaistoiminnan aktivoitumiseen ja uskoon vaikuttaa asioihin ja politiikkaan. Kansalaistoiminta voi perustua vain aitoihin yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja yhdessä hahmotettuihin toimintatapoihin.</p> <p>Veikko Räntilä </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/missa-mennaan#post-461 Sat, 05 Mar 2011 06:40:30 +0000 taavi 461@http://keskustelut.demari.fi/ <p>-ajattelun,ajatusmaailman muuttaminen tätäpäivää koskevaksi,unohdetaan<br /> hyvät ajat,eletään tätäpäivää,tässä ja nyt.<br /> -eletään tulojen mukaan<br /> -kulutetaan tulojen mukaan<br /> -pidetään kiinni työsuhteista<br /> -joustetaan elinolosuhteiden vaatimuksista(turhakkeet pois).</p> <p>Työpaikka,työsuhde luo paremmat edellytykset toimeentuloon<br /> kuin työttömyys.<br /> Palkkavaatimuksissa työntekijän täytyy muistaa,että TYÖNANTAJA rypee<br /> samanlaisissa ongelmissa kuin työntekijä.Eteentulevat maksut on maksettava,<br /> mistä rahat?<br /> Nyt,jos koskaan,täytyy AY-liikkeen kompensoida tilanne ja lähteä<br /> ennakkoluulottamasti tukemaan PK-yrityksiä takamaan yritysten<br /> työntekijöiden työllisyys.</p> <p>Ehdotus on radikaali,mutta neuvottelemalla asiat hoituu. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/seuraava-hallitus-ei-kelpaa-kenellekkkaan#post-460 Mon, 28 Feb 2011 08:21:09 +0000 Risto Rantanen 460@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Tähän mennessä sanottua<br /> Kokoomus ei mene hallitukseen, jos se nostaa työn verotusta. Sosiaalidemokraatit eivät mene hallitukseen, jos se nostaa eläkeikää. Persut eivät mene hallitukseen, jos se takailee hunsvottimaiden lainoja. Vihreät eivät mene seuraavaan hallitukseen, jos Persut siihen menee.<br /> Tähän mennessä näyttää mahdolliselta ainoastaan Keskustapuolueen vähemmistöhallitus. Parasta Suomelle olisi, että ministerit seuraavaan hallitukseen arvotaan.<br /> Risto Rantanen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/oikeuden-jakaminen-suomessa-uudistui-#post-458 Wed, 23 Feb 2011 08:26:22 +0000 Seppo Numminen 458@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Valtakunnanoikeus alas, toteaa Kimmo Sasi. Tilalle olemme<br /> saaneet eilispäivänä Suomeen uutuuttaan hohtavan poliittisen hyvävelituomioistuimen<br /> nimeltään Eduskunnan täysistunto. Näin syntyi Suomeen uusi poliittisten tuomioitten julistusfoorumi, jolla<br /> poliitikkojen tekemät lainrikkomukset siunataan ja haudataan pois äänestäjien silmistä.<br /> Toivottavasti ensimmäisen ja viimeisen kerran.</p> <p> Eduskunta ei voi kuitenkaan olla tuomioistuin. Se on lakia säätävä laitos eikä sen pidä olla lainkäytön tuomiovaltaa<br /> toteuttava taho. Kaappasiko samassa jutussa perustuslakivaliokunta poliisilta esitutkintatyökalutkin ?<br /> Vallan kolmijaon periaatetta on rikottu. Tuomio pitää antaa , kun se tehdään oikeusvaltion periaatteitten mukaan , tuomioistuimessa,<br /> olkoon nimeltään sitten; käräjä- , hovi- , korkein, tai valtakunnanoikeus.</p> <p>Suussani Matti Vanhasen todetusta esteellisyydestä annettu "tuomio" kuplii kuin kuukausi sitten avatun vissypullon jämä. Tekee mieli sylkäistä ulos.</p> <p>Olkoot vaalit tulossa meneillään tai takana, selvistä lainrikkomuksista pitää tuottaa oikeusvaltiossa<br /> muu kuin neuvostomallinen poliittinen päätös poliitikkojen käräjäkivillä. Lehmäkauppatuomio.<br /> Suomen kansalainen ja äänestäjä ymmärtää tapahtuneen politiikan arvovallan tulleen nyt myydyksi<br /> helppoheikin hintaan, ja rukkaset kaupanpäälle,<br /> oikeusvaltiolle ja sen kuolinkouristuksia poteville periaatteille.</p> <p> Uskallan arvailla että mikäli vastaava kähmintä olisi tapahtunut kaimalle, Meikäläisen Matille, olisi tuomio julistettu ehdottomana.<br /> Kyllä minä lopputuloken silti arvasin...</p> <p>Seppo Numminen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/testikeskustelu#post-451 Fri, 11 Feb 2011 13:05:13 +0000 Kirsi Pelvola 451@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Hei vaan. Testaan tässä keskustelua. Vastaakohan minulle kukaan ja minneköhän tämä menee... </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/vangit-ja-tyottomat-eriarvoisessa-asemassa#post-456 Tue, 22 Feb 2011 13:54:04 +0000 Matilda 456@http://keskustelut.demari.fi/ <p>En ymmärrä, miksi vangilla on mahdollisuus tehdä töitä ja saada siitä kunnon palkkaa, mutta nuhteettomalle työttömälle työtä ei löydy mistään. Pitääkö tehdä rikoksia, jotta pääsisi vankilaan ja saisi madollisuuden ansaita rahaa työtä tekemällä? Vangin ei tarvitse seisoa leipäjonossa saadakseen ruokaa. Sitä vastoin työttömille leipäjonossa oleminen on tutuu juttu. Vangilla on mayös mahdollisuus käydä kuntosalissa, harvalla työttömällä on tätä mahdollisuutta.</p> <p>Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan maassamme on 100 000 yli 50-vuotiasta työtöntä ja pitkäaikaistyöttömiä yli 58 000. Miten työtön yli 50-vuotias voi työllistyä, kun TE-toimistoissa ja päättäjien keskuudessa vallitsee ikärasistinen ja epäoikeudenmukainen suhtautuminen vanhempiin työttömiin? </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/tarttis-tehra-jotain#post-455 Tue, 22 Feb 2011 09:32:56 +0000 Risto Rantanen 455@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Mitä on poliittinen sivistys</p> <p>”Sivistys on vanhemmilta sukupovilta saatu perintö siis henkinen perintö”. Kun puhutaan poliittisesta sivistyksestä, pitää mennä aina Sokrateen antamaan perintöön asti: ” Poliitikon pitää olla aineellisista vaikutteista vapaa”.<br /> Satu Telemäki kirjoittaa Al, Lukijalta 20.1.2011 ”Vaalituki on ehdokkaalle välttämätöntä. Koskaan ei kukaan ole tullut pyytämään vastapalvelusta”. Tämä teksti on poliittisesti sinisilmäistä, tai tietoista epärehellisyytta. En arvostele lainkaan Telemäkeä, koska hän puhuu niin kuin maan tapa ja niin kuin Jyrki Katainen on opettanut.<br /> Maantapa menee lain yläpuolelle niin kuin olemme nähneet poliittisissa korruptiotapaukissa käyvän. Kukaan ei koskaan pyydä vastapalvelusta, se sisältyy vaalitukeen ja tuella vaikutetaan sanattomasti sieluun.<br /> Huumeen myyjä antaa ensimmäisen pillerin yleensä ilmaiseksi pyytämättä vastapalvelusta, mutta seuraavat pillerit alkaa maksamaan.<br /> Poistaakseen vaalirahoitukseen sisältyvän luontaisen vastavuoroisuus ehdon, Suomeen on säädetty puoluetuki. Puoluetuki on vaalivuonna 1,5 kertainen. Puoluetuki on tänä vuonna ainakin 36 000 000 € siis päälle tulee vaalivuoden tuki 15 000 000 €.<br /> Puoluetuki pitää olla avointa. Kiinnostaisi kovasti tietää miten nämä miljoonat eurot jakautuvan istuvien kansanedustajien ja uusien ehdokkaiden kesken. Tämä lienee tiedossa vain puolueiden sisällä. Telemäen kannatta kysellä puolueelta, siellä on rahaa niin kuin edellä ilmenee.<br /> Porvarillinen ledistö jyrää Pirkanmaalla. Yleisesti on tiedossa, että Uurispäivä Demarin levikki Pirkanmaalla on noin 1800 kpl.<br /> Koska vaalituki on noinkin suuri, liikenisikö sieltä toimittaa Uutispäivä Demari jokaiseen Pirkanmaalaiseen kotiin ilmaiseksi kuukauden ajan ennen vaaleja? En tosin yhtään tiedä paljonko se maksaisi? Keskustelun pohjaksi, terveisin!</p> <p>Risto Rantanen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/nyt-hallitaan-rahalla#post-418 Thu, 02 Dec 2010 15:21:51 +0000 Pirta 418@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Pitäisi tiedostaa se, mikä tässä ei toimi ja kertoa se kansalle.</p> <p>1. Mitä raha on?</p> <p>Uskomusjärjestelmä. Luottamus on rahaa tärkeämpää ...<br /> Kaikki raha on aina velkaa, joka on joltain toiselta pois.<br /> Ruotsin kruunulla pyyhkii hyvin. </p> <p>2. Kuka luo rahaa?</p> <p>Rahan luovat yksityiset liikepankit.</p> <p>3. Miksi ne luovat rahaa?</p> <p>Tehdäkseen omistajilleen rahallista voittoa.</p> <p>4. Kuinka ne luovat rahaa?</p> <p>Ne luovat rahaa myöntämällä lainoja, joista ne laskuttavat korkoa. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki raha on olemassa ainoastaan siitä syystä, että joku jossain on ottanut velkaa ja maksaa siitä korkoa.</p> <p>Tuntuu siltä, että kaikki se hyvä, mikä on rakennettu ajetaan alas, yksi maa kerrallaan, yksi ala kerrallaan ... (se tulee koskemaan sinunkin alaasi?) ...</p> <p>Ja ketkä vain vaurastuvat? Ei tässä ainakaan mistään oikeudenmukaisuudesta ole kyse!</p> <p>Hyvä sana: solidaarisuus, hyvä sana, yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sitä ilman isotkin maat hajoaa ... saati sitten pienemmät ... :)</p> <p>Kilpailun ja ahneuden maailmassa ihmiset kasvatetaan pessimismiin, pelkoon ja saalistukseen. Heille manataan kovenevaa taistelua vähenevistä resursseista, tulevaisuudessa lankeavia laskuja, vaille jäämisen uhkaa. Taju yhteisestä hyvästä on hukassa, on vain maailman ainoan ”minän” hyvä. - Tuula Liina Varis -</p> <p>Ahneus ja kilpailu eivät ole kiinteä osa ihmisluonnetta</p> <p>Ahneutta ja puutteen pelkoa itse asiassa jatkuvasti luodaan ja vahvistetaan käyttämällämme rahajärjestelmällä. Voimme selvästikin tuottaa enemmän kuin tarpeeksi ruokaa kaikille ja tässä... maailmassa olisi selvästikin kaikille työtä tehtäväksi, mutta selvästikään meillä ei ole tarpeeksi rahaa niiden maksamiseen. Niukkuus on meidän kansallisissa valuutoissamme. Itse asiassa, keskuspankkien tehtävä on luoda ja ylläpitää rahan niukkuutta. Tämän suorana seurauksena meidän on pakko jatkuvasti taistella toinen toistamme vastaan, jotta voimme selviytyä.<br /> - Bernard Lietar - Euroopan Unionin rahajärjestelmän suunnittelija -</p> <p>Itsensä voi kilpailla hengiltä ... Samoin on yritysten ja maiden kanssa ... Ehkä maanosienkin ... </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/demokratiavajetta-kunnallisessa-paatoksenteossa#post-450 Thu, 10 Feb 2011 09:36:22 +0000 Unto Ruusila 450@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Niin kuin Ilari Kotimäki ansiokkaasti kirjoitti keskittämisen vaaroista ja päätösvallan siirtymisestä aluekeskuksiin ja lopulta pääkaupunkiseudulle asti, niin monesti olemme myös itse antaneet omilla päätöksillämme näin tapahtua. Näin on käynyt esimerkiksi kunnallisessa terveydenhuollossa ja sama kohtalo on kunnallisella sosiaalihuollollakin. En voi lakata vieläkään ihmettelemästä, että oman kunnan luottamusmiehet antoivat vapaaehtoisesti näin tapahtua. Tosin tietysti aina voidaan sanoa demokratian tapahtuneen, kun ratkaisu tehtiin äänestämällä. Joka tapauksessa Keuruun kaupunki luovutti 60% budjettivallastaan kahdeksan kunnan seututerveyskeskukselle, jota voidaan myös kutsua Keski-Suomen sairaanhoitopiirin liikelaitokseksi. Erityisesti tämä päätös risoo senkin takia, että kunnallinen demokratia luotiin viime vuosisadan alussa työväenliikkeen tarmokkaalla ponnistuksella ja nyt siitä luovuttiin yhdellä napin painalluksella.</p> <p>Hyvän kuvan Keski-Suomen terveydenhuollon hallintohimmeleistä saa 5.2. Keskisuomalaisessa olleesta artikkelista. Siinä mm. yhtymäjohtaja Markku Puro Forssan seudun terveydenhuollosta ihmettelee erityisesti Jyväskylän seututerveyskeskusta, johon Keuruukin kuuluu. Alunperinhän terveysalueiden piti muodostua luonnollisista työssäkäyntialueista eikä mistään tilkkutäkkialueista.</p> <p>Tietysti saa heti vastaväitteitä, että kyllä se kunta vieläkin päättää sos. ja terveyspuolen asioista, kun valtuusto saa kerran vuodessa ” päätettäväkseen” seututerveyskeskuksen laskelmat ja suunnitelmat . Ja onhan siellä järjestämistoimikunnassa peräti yksi keuruulainenkin luottamushenkilö asioita puimassa. </p> <p>Mielestäni jokaisen sosialidemokraatiksi itseään kutsuvan kannattaisi olla huolissaan kehityksestä, missä demokraattinen päätösvalta etääntyy tavallisesta kansalaisesta. Olen huomannut lehtikirjoituksista, että esim. keskustalainen kuntaministeri Tölli on varoittanut em. kehityksen vaaroista. Vai liekö se vain vaalipuhetta, sillä hyvinhän me muistamme Lauri Oinosen, joka näyttävästi Suur-Keuruussa kyseenalaisti seututerveyskeskuksen, mutta ennen kuin kukko kolmasti kiekaisi, oli kuitenkin liittämässä Keuruuta siihen.</p> <p>Muutenkin toivoisin, että liikkeemme piirissä pohdittaisiin tarkemmin käsitettä demokratiavaje päätöksenteossa. Tuntuu siltä, että yksinkertaisistakin asioista tehdään tahallaan monimutkaisia varsinkin kunnan virkamiesportaassa. Puhutaan kapulakieltä, ammattislangia, vaihtoehtoisia ratkaisuja ei halutakaan esittää ja asioitten valmistelu pienessä piirissä viedään niin pitkälle, ettei niihin enää voi vaikuttaa. Tavallinen ihminen voi tuntea itsensä tyhmäksi, jos uskaltaa aukaista suunsa. Ja kun ei omassakaan yhteisössä aina puhuta vapaasti ajankohtaisista asioista, ei ole ihme, että syntyy Loilonharjuliikkeitä ja muita samankaltaisia. Ei toki huono asia sekään. Timo Soinin kannatuksen kasvun yhtenä selityksenä on mainittu, että hän osaa puhua kansan kielellä. Toivoisin meidänkin enemmän miettivän, miten saisimme ihmiset mukaan yhteisiin talkoisiin kunnallisen demokratian puolesta.</p> <p>Terveisin</p> <p>Unto Ruusila, Keuruu </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/helsingin-asuntomarkkinat-ovat-uhka-suomelle#post-449 Thu, 10 Feb 2011 08:25:08 +0000 Kari Karjalainen 449@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Helsingin asuntomarkkinat ovat uhka Suomelle</p> <p>Helsingin asuntopulasta ja asumisen kalleudesta uhkaa tulla paha tulppa koko Suomen talouskasvulle. Näin arvioi ympäristöministeriön asettama työryhmä.<br /> Sen mukaan kenelläkään ei ole enää varaa tulla Helsinkiin töihin.</p> <p> Työryhmä ehdottaa myös asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden poistamista asteittain.</p> <p>Kari KARJALAINEN </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/tyottomien-kohtelu#post-448 Mon, 07 Feb 2011 10:45:05 +0000 Matilda 448@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Joulukuun työllisyyskatsauksen mukaan yli viiskymppisiä työttömiä oli 91 400, alle 25-vuotiaita 31 800. Työministeri ja muut päättäjät ovat huolissaan ainoastaan nuorista työttömistä ja viestittävät yrityksille, että vain nuoria olisi otettava töihin. Nuoria varten on olemassa yhteiskuntatakuu. Miksi vain nuorille? Yli viiskymppisille on alkanut kertyä eläkettä vasta 23-vuotiaana. Osa heistä on ollut työttömänä myös 90-luvun lamakaudella eli eläkettä ei ole kertynyt silloinkaan. TE-toimistoissa työttömien kohtelu on ikärasistista ja epäoikeudenmukaista. Mielestäni tärkeintä olisi auttaa pitkäaikaistyöttömiä ikään katsomatta. Vanhempien työttömien kannalta tilanne on tällä hetkellä mahdoton. </p> <p>Miksi työttömiä pakotetaan ilmaiseksi työvoimaksi harjoittelija-nimikkeellä yrityksiin. Palkka on 0 euroa, eikä muitakaan työsuhteen etuja työttömille ole. Harjoittelijan taloudellinen tilanne voi pahentua entisestään, kun ns. ylläpitokorvaus ei riitä kuluihin. Harjoittelua voi kestää puolikin vuotta. Tänä aikana harjoittelija tekee aivan samaa työtä kuin yrityksen työntekijä. Ainoa hyötyjä on yritys. Mitään uutta toivoa työllistymisestä harjoittelu ei anna. Kyllä parin viikon harjoittelun pitäisi riittää. Sinä aikana jo näkee onko työtön kykenevä työhön. Sen jälkeen jatkuvan työn pitäisi olla palkallista. Silloin hyötyjänä olisi myös työtön. </p> <p>Mitä SDP on valmis tekemään yli 50-vuotiaiden työllistymisen parantamiseksi? Miten autetaan pitkäaikaistyöttömät pois lohduttomasta tilanteesta? Kymmenet tuhannet yli viiskymppiset miettivät parhaillaan, minkä puolueen ehdokasta pitäisi äänestää. Niin minäkin pohdin. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/ottakaa-selvaa-kentan-mielipiteista#post-412 Tue, 23 Nov 2010 16:26:06 +0000 eskosd 412@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Eräät henkilöt ovat mediassa kannanotoillaan poikenneet kentän suuren enemmistön mielipiteistä. Aihetta olisi tarkasteluun.<br /> Vastakkais asettelusta Perussuomalaisten kesken hyötyvat eniten hallituspuolueet.<br /> Samoin on maahanmuuttopoliittista linjaa tarkistettava ulkomaalaisten kohdalla, eikä tuomita yleisesti suomalaisia rasistisiksi.<br /> Viimeisin huono kannanotto tuli Päivi Lipposelta.<br /> Ei kannattaisi tuhota sos.dem liikkeen nousu mahdollisuuksia. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/kunta-koyhalle-paremmaksi#post-445 Wed, 02 Feb 2011 12:03:49 +0000 Seppo Numminen 445@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Raumalainen sanomalehti moitti valtuuston kokouksessa tiedotetusta sosiaalilaina-asiasta.<br /> Kannanotto kuului että miksikä ei luottoja myönnetä enempää.</p> <p>Sosiaaliluoton hakijalla on kova halu saada asiansa kuntoon keinolla tai toisella, jotta<br /> elämänhallinta lähtisi sujumaan. Henkilö, joka on onnistuu vaikeuksistaan huolimatta maksamalla<br /> hoitamaan velkansa kuntoon , kykenee tuntemaan ylpeyttä onnistumisestaan, ja saa aikanaan<br /> puhdistettua luottotietonsa.</p> <p>Kuitenkin pitää muistaa että sosiaaliluottokin on velkarahaa, joka on maksettava takaisin, sosiaaliluotto viidessä vuodessa.<br /> Viiden tonnin lainaa on lyhennettävä ehkä 100 euroa kuukaudessa.<br /> Harvan sosiaaliasiakkaan kuukausittainen "ylimääräinen" maksuvara yltää tuohon summaan.<br /> Sosiaalitoimen asiakkaan tulotaso ei siis yllä edes sosiaaliluoton saantiin.<br /> Sen vuoksi näitä luottoja on ymmärtääkseni myönnetty niin harvalle.</p> <p> Kaikessa luotonannossa realismina on myös luoton takaisin maksaminen.<br /> Sosiaalinenkaan luototus ei saa perustua oletukseen että on jaettu rahaa ilman takaisinmaksun velvollisuutta.<br /> Siitä eivät tilintarkastajat tykkäisi.<br /> Yksi puoli asiassa on se, että luotonantoa käsittelevät virkamiehet omalla virkavastuullaan.<br /> Viran hänelle uskonut taho kokisi kestämättömäksi löysäkätisen luototuksen, joka ei aikanaan<br /> tuloutuisikaan takaisin luotottajalle.<br /> Sosiaaliluoton myöntäjä on mielestäni toiminut asianmukaisesti ja vastuullisesti tehdessään perusteellisen<br /> ja kattavan kartoituksen velallisen tilanteesta kielteisenkin luottopäätöksen antaessaan.<br /> Köykäisesti annettu velka, jäädessään maksamatta, olisi päinvastoin rasitteena varattomalla vielä muitten velkojen lisäksi.</p> <p>Sosiaaliluotto ei voi eikä saa olla pikavippijärjestelmä, niitä on maassamme jo liikaakin.<br /> Uskon että pikavippaamisella ei nykytalousmallia paranneta kovin isoin jalanjäljin. Päinvastoin.<br /> Sosiaalitoimen tulisi kyetä tyydyttämään tarpeita kaiken aikaa paremmin, ettei syntyisi "sosiaalisen pikavipin" tarvetta.</p> <p>Sosiaalitoimen budjetti on aina riittämätön. Useille momenteille pitää haalia lisää rahaa, jotta selvään tarpeeseen olisi<br /> tarjottavaa. Eikä sos.lakia jouduttaisi rikkomaan tarjoamalla eioota.<br /> Koska niukkuus on ikuinen tosiasia, pitäisi valtiovallan tulla kuntia vastaan hyvittämään välillä sosiaaliasiakkaitakin<br /> osoittamalla kunnille jaettavaa. Mutta miten?<br /> Ehdottaisin alkuviikon uutisoinnissa esiin nostettua maatalouskorvauksien summaa uusjaettavaksi<br /> oikeampaan tarpeeseen kuin mitä nykyiset tuen saajat, jättimäiset valtion omat yhtiöt (tukirahaa osingonjakoon ? ), sekä<br /> alan muut miljoonatukia saavat vauraat suuret yhtiömuotoiset tuettavat. Ne eivät ole köyhyysloukussa,.</p> <p>Valtiollamme on rahaa jakaa miljoonittain niille, joilla jo ennestään on vaurautta kasaspäin, vaikka uusjako tulisi<br /> toteuttaa niiden hyväksi, joitten rahatilanne on kuopalla. Kuntien ja niitten toimeentuloasiakkaitten.<br /> Tukijärjestelmän rationalisoiminen saattaisi vain hieman hidastaisi suuryhtiöitten rikastumista, joitten voitot<br /> ilman tukiakin liikkuvat sadoissa miljoonissa.<br /> Uusjako saattaisi lopulta kasvattaa hellittyjä markkinavoimiamme ja sen ostokykyä.</p> <p>Seppo Numminen </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/vaalit#post-427 Fri, 17 Dec 2010 15:01:54 +0000 taavi 427@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Vaaleissa tullaan taas kerran valitsemaan edustajat(en sano kansanedustajat,<br /> niitähän ei ole valittu moniin vuosiin)eduskuntaan.Ehdokkaiden teemat<br /> toistavat itseään,<br /> -työllisyyden parantaminen,ympäristö asiat,peruspalvelut yhteiskunnassa ym.<br /> Vaalit ja sen lopputuloksen määrittelee Raha.<br /> Suuret puolueet ahmivat äänet näkyvyydellään,pienet puolueet<br /> koetaan lähinnä kiusallisina herhiläisinä,jotka yrittävät horjuttaa<br /> nykyistä yhteiskuntaa vaatimuksillaan.<br /> Ehkä jatkossa olisi järkevämpää järjestää ns.Puoluevaalit eduskuntaan.<br /> Tietäisi,miksi äänestää ja minkä takia. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/sdpn-kiinnostavuus#post-249 Wed, 30 Dec 2009 12:26:37 +0000 Kavo 249@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Jos puolue on ainoastaan tie parempiin ansioihin ja kokouksien henki oman<br /> minän kehumiseen ei kiinnosta. Olin aktiivisti mukana sodanjälkeisen ajan<br /> toiminnassa puolueen ja ammattiyhdistyksen kehittämisessä.Silloin oli selvästi<br /> paljon korjattavaa,olin isäni kanssa monet kerrat Antikaisen luona keskustele-<br /> massa,isäni ajoi TVH;n työläisille Ay:n turvaa järjestäytyminen oli isäni mie-<br /> lestä ainut mahdollisuus.Silloisessa TVH:ssa miehet palkattiin vain vuodeksi<br /> kerrallaan työsuhde loppui lopputiliin vuoden lopussa, sanottiin vain että<br /> samoilla ehdoilla voit jatkaa ensivuonna,oli perheelliselle kohtuutonta. </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/espoo-asuntopalveluyksikon-asukasvalinnat#post-440 Wed, 19 Jan 2011 16:07:12 +0000 Kari Karjalainen 440@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Asuntopalveluyksikön asukasvalinnat</p> <p>Kaupunginhallituksen konsernijaosto kehotti 24.5.2010 teknistä toimialaa selvittämään mahdollisuudet siirtää kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön hoitamat asukasvalinta- ja vuokraustehtävät Espoonkruunu Oy:lle(Kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön tehtävät § 11).</p> <p>Kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön tehtävänä on ollut mm. asukasvalinnat Espoonkruunu Oy:n omistamiin vuokra-asuntoihin, joka on toiminut hyvin.</p> <p>Asuntopalveluyksikön asukasvalintaan ja valvontaan liittyvät tehtävät</p> <p>Asuntopalveluyksikön vuokra-asuntotoimiston toimistopäällikkö päättää vuokralaisvalinnoista Espoonkruunu Oy:n omistamiin asuntoihin sekä kaupungin suorassa omistuksessa oleviin asuntoihin.<br /> Espoonkruunu Oy toimittaa asuntojen vapautumisilmoitukset sähköisesti asuntopalveluyksikköön<br /> Lisäksi eri hallintokuntien kanssa on ollut yhteistyötä mm. kaupungin henkilökunnan asuntotarpeisiin liittyen. Tämän yhteistyön hoitaminen asukasvalinnan siirtymisen myötä siirtyy asuntopalveluyksiköltä Espoonkruunu Oy:lle. </p> <p>Asukasvalinnan siirtoon liittyvät toimet<br /> Siirtymävaiheessa on tärkeää turvata asukasvalintojen keskeytyksetön hoito. </p> <p>Asian käsittely, äänestys<br /> Leppäkorpi, Huhdan kannattamana teki seuraavan hylkäysehdotuksen: ”Kaupungin vuokratalojen asukasvalinta tulee jatkossakin tapahtua kaupungin omassa asuntopalveluyksikössä, joten esitän, ettei kyseiseen selvityksen tekoon ryhdytä.”<br /> Äänestyksen jälkeen<br /> Päätös: Kaupunginhallituksen konsernijaosto: a) kehottaa teknistä toimialaa selvittämään mahdollisuudet siirtää kiinteistöpalvelukeskuksen asuntopalveluyksikön hoitamat asukasvalinta- ja vuokraustehtävät Espoonkruunu Oy:lle.<br /> Myös palautusehdotus tehtiin.</p> <p>Minusta on syytä jatkossakin pitää Asukasvalinta kaupungin omassa yksikössä.<br /> Perustelut<br /> Miksi, mm siksi että<br /> Työtekijöiden asema on turvattava<br /> Asuntojen jaon toimeksiannot on oltava häiriöttömiä.<br /> Tuleeko nyt vuokralaisille lisäkulu, kun on tiedossa, että sähkön, lämmön ja lisähenkilöstön kulut nousevat reippaasti, tämän joutuvat maksamaan asukkaat (Vuokralaiset.)<br /> ESPOON VUOKRALAISET ry</p> <p>Kari Karjalainen, Pj </p> http://keskustelut.demari.fi/topic/leikattu-elakeindeksi#post-410 Tue, 16 Nov 2010 16:05:31 +0000 jukka 410@http://keskustelut.demari.fi/ <p>Kaikki eläkeläiset pitävät ns. leikattua indeksiä vääryytenä, puolueesta riippumattomana. Leikatun indeksin puolustajia on tupa täynnä myös demareilla. Pitäisiköhän kuitenkin meilläkin joskus kuulla kentän ääntä, ja palata kiltisti 50/50 indeksiin?</p> <p>Tähän sitoutuminen olisi varmasti edullista myös vaalien kannalta, mutta ennenkaikkea demokratian ja yleisen mielipiteen vuoksi.</p> <p>jukka </p>