Jaa-a, kirjoittaja voisi hankkia oikeat tiedot luulojen sijaan. Eiköhän poisteta ensin kaikki tyhmät subjektiiviset päivähoito ja vanhustenhoito velvollisuudet yhteiskunnalta niin maailma pelastuu. Työttömät ja muut työelämän ulkopuolella olevat tahot voisi hyvin hoitaa kersat ja vanhukset kotona tai sitten kerättäisiin em. hoidettavat tahot saman katon alle ja työttömät hoitaisivat yhteiskuntapalveluna ns. kansalaispalkkaa vastaan. Näistä koituvilla säästöillä Suomi nousisi suosta.

Jos pudottaisit luvusta 90% pois niin voisi olla aika lähellä.

Niin kyllähän kuntien järjestämät palvelut ovat megaluokan tukia niitä käyttäville tahoille,koska kunnallisista palveluista maksetaan vain murto-osa päivähoito ym. maksuina. Kunnathan perinteisesti jättävät mm. investointikulut sisällyttämättä hoitomaksuihin, jolloin kikut (kiinteät) jäävät huomioimatta ja vaan mukut (muuttuvat kustannukset) huomioidaan. Joka tapauksessa arviolta suurintakin päivähoitomaksua maksaneiden maksut kattavat alle 40% todellisista palveluiden aiheuttamista kustannuksista. Sama pätee lähes kaikkeen kunnalliseen toimintaan lukuunottamatta yhtiöitettyjä toimintoja kuten jätehuoltoa,jossa kunnallinen monopoli rankaiseekin kunnolla kuntalaisia.

Joka tapauksessa ongelmat tällä tulonsiirrolla kohdistuvat eniten kasvaviin kuntiin,joissa pari lapsinen perhe suorastaan aiheuttaa tappiota kunnalle, vaikka vanhempien maksamat verotkin otetaan huomioon. Käytännössä siis kunnan kaikki lapsettomat ihmiset subventoivat veroillaan yhdenlaiset perhemallin elämää ja palveluita.

Itse olen sitä mieltä,että niin maataloudessa kuin kunnallisissa ym. palveluissa olisi parempi olla tukematta mitään ja antaa raaka-aineiden ja palveluiden hinnan muodostua markkinoilla oikeiden kustannusten, investointeihin varautumisten,voiton ja palkan suhteen.

Niin ihan totta, jos kaikkialla maailmassa poistettaisiin maataloustuki niin hinnat kyllä nousisivat, mutta ainakin Suomessa kauppa joutuisi ahtaalle, joka on viime vuosina kasvattanut osuuttaan esim. ruuan hinnasta. Eikö olekin outoa että taho, joka tekee vähiten tuotteen eteen työtä käärii eniten hinnasta ?

Tälläkin hetkellä Suomessa maksetaan viljelijälle esim. leipävehnästä 165 €/1000 kg ja esim. Euroopassa ja Amerikassa tuottajahinta on nyt 230 €/1000 kg. Silti kaupassa leipä verollisena on yksi Euroopan kalleimpia. Teollisuuden ja kaupan mielestä veroton hinta on linjassa euroopan kanssa. Toisaalta em. tahot ovat sitä mieltä,että ruuan hinnan pitääkin olla korkeiden kustannusten maassa kalliimpaa kuin alhaisten kustannusten maassa. Joka tapauksessa yleisesti ottaen Suomen tuottajahinnat maataloustuotteissa ovat euroopassa halvimmat tai halvimmassalkolmanneksessa ja vastaavasti kuluttajahinnat kalleimpien joukossa. Em. näyttää siltä voimakkaasti, että maataloustuki onkin hinnanalennustukea elintarviketeollisuudelle ja kaupalle, jotta voivat maksaa raaka-aineista vähemmän kuin muissa euroopanmaissa maksetaan.

"Tukien määrä tilaa kohti kasvaa 1,4 prosenttia 47 700 euroon.",
uutisoi Suomen Keskusta -nimisen puolueen pää-äänenkannattaja
Suomenmaa 15.4.2010.

Kun maatiloja oli vuonna 2009 Suomessa 64175 kappaletta tilastokeskus
TIKE:n mukaan ja tukien määrä tilaa kohti oli Suomenmaan mukaan siis 47.700,00 euroa,
niin sehän, herra paratkoon, tekee rapsakasti yli 3 miljaardia euroa vuodessa.

64.175 * 47.700,00 = 3.061.147.500,00.

Kun tutkii valtion budjettia v. 2009, sieltä ei (Maa- ja metsätalousministeriön
pääluokan alta ainakaan) noin suurta summaa löydy. Toisaalta ei ole uskottavaa,
että Suomenmaa tukia liioittelisikaan. Vai liioittelisiko?

Joka tapauksessa budjetista löytyvä yli 2,2 miljardin euron tukipotti
on sekin suorastaan megalomaaninen. Jos alle 0,7 miljardin euron EU:lta
saatavan tuen jotenkin voi ymmärtääkin, niin yli 1,51 miljardiin v. 2009
yltänyt k a n s a l l i n e n tuki on kyllä tavallisille veronmaksajille
turha taakka.

Kansallisen tuen vastikkeettomuudestakin voitaisiin puhua.
Löytyyhän ruokakaupasta esimerkiksi muun EU:n alueelta tuotua juustoa, joka
on kilohinnaltaan merkittävästi halvempaa kuin raskailla kansallisilla
tukiaisilla tuotettu kotimainen.

Isot numerot valtiontaloudessa

.. menevät haalarimieheltä helposti sekaisin. Se on totta.
Duunari ei ole tottunut käsittelemään 20:- ja 50:-kymppisiä isompia rahoja.
Niitäkin on pahuksen vaikea käsiinsä saada.
Valtiontaloudessa niitä on oltava, jotta yhteiskunnan verenkierto ei ala potea
anemiaa. Anemiaa toisaalla alkaaa kehittyä jos toiseen paikkaan yhteisestä potista aletaan kerätä porukalla "ansiotonta varallisuusmassaa" kovasti.
Mikä kohde sitten onkin kunkin mielestä oikea, punnitkoon.
Sitä asiaa en tule koskaan sulattamaan että jokin kansanosa hylkäisi
"tyhmät" sosiaalisijoitukset ( huomaa ; eri kuin sosiaaliETUUS ! )budjetista.

Keskustan suunnalta paljastetaan aina asian esiin tullessa miten MTK;n
"sudenpentujen käsikirja" neuvoo, hyökkäys on paras puolustus, tekniikkaa.

Mtk-lainen yhteiskuntamalli ei vaan ota toimiakseen jos (tabu) maatalosutuki
saisi budjetista esim 5 mrd ja sosiaalibudjetti olisi priorisoitu muutamiin
lesken roposiin, jotka nekin jaettaisin eniten tarvitseville karjanomistajille
patruunakulujen kattamiseksi petojen ja kerjäläiseten hätyyttelykustannuksiin.

Huomaa: joukossamme elää ihmisiä ilman omaa syytään heikossa asemassa. Hänen / Heidän elämiseensä on pakko löytää toimeentulo.
Osa tuen saajista on laiskureita ja joku juo rahansa. Mutta osa porukasta
vammautuu liikenteessä, synnytyksessä, geneettisen koodinsa vuoksi, ilman
kenenkään syytä tai tuottamusta.
Elettävä jokaisen on. Tähänkin tarvitaan yhteistä rahan / yhteiskunnan veren kiertoa.

En usko malliin, jossa hyväosaiset ja hyväntekeväisyysjärjestöt sitoutuisivat
antamaan avuntarpeessa olevalle tarpeensa mukaan ( niin piti olla Neuvostoliitossakin , pyh. ).
Moinen yhteiskuntamalli olisi nimeltään "kyykytys- ja ole kiltti niin saat" yhteiskunta. Toosiin heerraasvääeellää oliisii sitteen leviiiämpi hammasrivi
näkyvissä kun kotimaista köyhää kattelisi romanialaiskerjäläisen vieressä.
Siitä sitä olisi kiva rivakasti damaskit jalassa astella ohitte kurakelillä.

Sosiaalinen yhteiskunta on syntynyt kun joukko ihmisiä on lyöttäytynyt yhteen
torjumaan lähsetyviä uhkia ja joukolla on autettu metsästyksessä loukkaantunutta
selviytymään terveeksi.jne. Kun näin on toimittu on keksitty ( ilman patenttioikeutta ) etiikka ja sosiaalinen yhteisö.
Yhteinen hyöty on velvoittanut auttamaan läheistä.

Samalla tavalla on keksitty Suomeen maataloustuki silloin kun siihen on ollut
tarve. -Teollisuuden tuet. Se on ollut yhteinen etu ja viisas menettely.
Todisteena Suomen kansainvälinen lähes kaikkien alojen menestyminen
maapallon jäsentenvälisissä kauneuskilpailuissa.
Mutta hyväksi on kaikessa kohtuus, muistelen aikanaan Arvo Ylpönkin todenneen.